Maailman kriisit eivät saa jäädä katveeseen – EU:lle tarjolla uusia mahdollisuuksia rauhanvälityksessä

CMI:n Turun Eurooppa-foorumissa järjestämä keskustelu pureutui EU:n rauhanvälityksen tulevaisuuteen. Ukrainan sodan takia muut konfliktit ovat jääneet Euroopassa vähemmälle huomiolle. Naton keskittyminen Euroopan puolustamiseen avaa EU:lle kuitenkin uusia mahdollisuuksia edistää rauhaa maailmalla. Suomalaiselle osaamiselle rauhanvälityksessä on käyttöä unionissa.

Ulkoministeri Elina Valtonen korosti, että uuden hallituksen tavoitteena on edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista. Etualalla keskustelun moderoinut Annastina Haapasaari. Kuvat Maria Santto/CMI.   

Turun Eurooppa-foorumi toimii Suomen johtavana eurooppapoliittisena areenana, joka kokoaa yhteen päättäjät ja kansalaiset. CMI järjesti foorumissa syyskuun alussa rauhanvälitykseen keskittyvän paneelin otsikolla ‘Rauhanvälitys Euroopan turvallisuuden vahvistajana’. Aiheesta keskustelivat ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), keskustan kansanedustaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen, CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas ja Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela. Keskustelua moderoi The Ulkopolitistin päätoimittaja Annastina Haapasaari.

Maailman konfliktit jääneet Euroopassa katveeseen

Ukrainan sota on yhdistänyt EU-maita ennennäkemättömällä tavalla, mutta samalla, sodan tultua aivan naapuriin, unioni on monilta osin kääntänyt katseen itseensä ja jättänyt maailman monet muut konfliktit vähemmälle huomiolle. “Oikeutetusti Ukrainan tukeminen vie meiltä valtavasti resursseja ja ajatuksia. Mutta yhtä lailla meidän täytyy jatkaa rauhanvälitysponnisteluitamme ja laajempaa globaalia osallistumistamme kaikkialla siellä, missä konflikteja on”, sanoi ulkoministeri Valtonen.

Kaikkonen kertoi kantavansa huolta siitä, että maailman muita kriisejä jää katveeseen. Hän nosti esiin esimerkiksi Afrikan sotilasvallankaappaukset, joista viimeisin on tapahtunut Gabonissa. ”Emme voi kääntää selkäämme myöskään tälle kehitykselle, vaan myös näille asioille on löydettävä riittävä huomio.”

Jokela nosti esiin monisyiset konfliktit, missä ei-valtiolliset toimijat, kuten aseelliset ryhmät, tekevät rauhan edistämisestä vaikeaa. ”Konfliktit ja tällaiset monimutkaiset konfliktit eivät ole maailmasta poistuneet”, hän sanoi.

Jokelan mukaan on tärkeää ymmärtää, että Ukrainan sodalla on rauhalle globaali merkitys. Pelissä on maailmanjärjestys, jossa itsenäisten valtioiden rajojen ei siirrellä voimakeinoin. Jokelasta EU:n pitäisi pystyä vahvistamaan tätä viestiä. Monet kehittyvät maat ovat arvostelleet Eurooppaa erilaisesta suhtautumisesta Ukrainaan kuin muihin konflikteihin. Taalas toivoi, että Ukrainan sota auttaa eurooppalaisia asettumaan miljoonien konflikteista kärsivien ihmisten asemaan.

Sodan todellisuuden lähennyttyä EU on myös oppinut siitä, mitä rauha vaatii. Valtosen mukaan puolitoista vuotta Venäjän laittoman hyökkäyksen jälkeen Euroopassa on opittu välttämään toimia, joilla pyrittäisiin sopimaan asioista Ukrainan ohi. Päätäntävalta rauhasta ja sen ehdoista on lopulta Ukrainalla. EU:lla voi olla kuitenkin merkittävä rooli rauhan edellytysten luomisessa. Ukrainan mahdollinen EU:n jäsenyys vaikuttaa maan kykyyn ja haluun neuvotella rauhasta, arvioi Jokela. ”Kyllä tämä on varmasti yksi niistä isoista motivaatiotekijöistä, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että rauha saadaan aikaiseksi.”

Upin ohjelmajohtajan Juha Jokelan (vas.) mukaan katseet EU:ssa kääntyvät Suomeen, kun rauhanvälitysosaamista tarvitaan. CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas sanoi Naton tuovan rauhanvälityksessä mahdollisuuksia Suomelle.

EU:lle suurempi rooli tarjolla

Vaikka EU onkin kääntynyt sisäänpäin ja keskittynyt Ukrainan sotaan, sen mahdollisuudet toimia rauhanvälityksessä ovat kasvaneet. Sotilasliitto Nato on omalta osaltaan vahvistanut toimintaansa Euroopassa, mikä avaa ovia EU:lle toimia aiempaa näkyvämmässä roolissa maailmalla, Jokela arvioi. Hän painotti, että EU:lta on löydyttävä vahvaa poliittista tahtoa, jos se haluaa tämän mahdollisuuden käyttää. Ponnistelut rauhan puolesta auttaisivat myös hälventämään Ukrainan sodan aiheuttamia epäluuloja EU:ta kohtaan niin sanotussa globaalissa etelässä. ”Konfliktiratkaisun, dialogin ja rauhanvälityksen kentällä tulee pystyä saavuttamaan onnistumisia.” EU ei välttämättä itse suoraan siirtomahistoriansa takia kykene välittämään rauhaa konfliktimaissa, mutta se voi tukea muiden, kuten järjestöjen ja yksittäisten valtioiden, rauhanponnistuksia.

EU:n olisi tärkeää hyödyntää sitä omaa sisäistä osaamista mitä esimerkiksi Suomella on. Suomen uuden hallituksen tavoitteena on edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista. Keskiössä on yhteistyö rauhanvälitystä tekevien järjestöjen, kuten CMI:n kanssa. ”Haluamme tuoda entistä laajemmin rauhanvälitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jotta voimme tuoda maailmalle sitä osaamista, josta meidät tunnetaan, jossa olemme hyviä ja jossa me voimme edelleen kasvaa”, sanoi ulkoministeri Valtonen. Hallitus tunnustaa entistä vahvemmin järjestöjen roolin, ulkoministeri sanoi. CMI tekee Valtosen mukaan ”valtavan hyvää työtä”.

Taalaksen mukaan Nato-jäsenyys tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia rauhanvälityksessä. ”Nato avaa meille ihan uusia ovia, neuvotteluhuoneita.” Rauhanvälityksestään tunnettu Norja on esimerkki Nato-maasta, joka on käyttänyt näitä mahdollisuuksia.

Myös Kaikkonen totesi, että rauhanvälitys on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, joka ”ei voi koostua vain kovasta turvallisuudesta”. ”Työkalupakissa pitää olla riittävästi työkaluja erilaisiin kriiseihin.” Jokela korosti, että Suomen pitkät perinteet ja osaaminen rauhanvälityksessä ovat vahvuus EU:ssa. ”Suomen pyrkimykset rauhanvälityksen kentällä ovat sellainen asia, joka huomioidaan myös unionissa. Ei sinne kentälle välttämättä niin kovaa tunkua ole. Eli pohjoismaihin yleisesti kohdistuu odotuksia, kun EU:ssa rauhanvälitystä ja siihen liittyviä tehtäviä käynnistetään.”

Entisen puolustusministerin, keskustan kansanedustajan Antti Kaikkosen mukaan työsarkaa rauhanvälitykselle riittää. ”Valitettavan monta erilaista kriisipesäkettä maailmassa on nähtävissä.”

Pystyttävä vaikuttamaan konfliktien perimmäisiin syihin

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kaikkia konflikteja ratkaistaessa on tärkeää vaikuttaa niiden perimmäisiin syihin. ”Pitkässä juoksussa ei ole muita vaihtoehtoja kuin ei-sotilaalliset keinot, vaikka todellisuus esimerkiksi Euroopassa onkin nyt toisenlainen,” totesi Taalas. Ukrainan sota on ollut omiaan militarisoimaan EU:n ulkopolitiikkaa, mutta panelistit korostivat unionin vahvuuksia niin sanotuissa pehmeissä keinoissa rauhan edistämiseksi. ”Konfliktin ennaltaehkäisy. Myös vahvasti kriisinhallinta. Demokratiakehitys”, luetteli Valtonen.

”Rauhanvälityshän on parasta silloin, kun sitä konfliktia ei pääse edes syntymään. Pystytään ikään kuin ennaltaehkäisemään. Siinähän EU:lla on valtavan hyvä ansioluettelo. EU:n koko olemassaolo perustuu rauhanprojektille.”

Konflikteilla on suuri merkitys Euroopallekin, sillä rauhaa rakentamalla vaikutetaan muun muassa terrorismiin ja muuttoliikkeisiin.

Nimenomaan pitkän aikavälin ratkaisut korostuivat keskustelussa erityisen tärkeänä osana rauhanvälitystä, jossa on pitkälti kyse paremman tulevaisuuden luomisesta. Jokela myös painotti, että ”rauhan täytyy olla oikeudenmukainen, joka kestää aikaa ja avaa mahdollisuuksia luottamuksen rakentamiselle.”

Olennaista on pystyä aidosti kuuntelemaan konfliktin osapuolia ja auttaa heitä rakentamaan rauhaa heidän lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Tämä on yksi CMI:n työn keskeisitä periaatteista. ”Tässä EU:lla olisi vielä oppimista”, Taalas korosti. Koska kyse on ennen kaikkea kuuntelemisesta, myös Suomelle rauhanvälitys on Taalaksen mukaan hyvä tapa rakentaa suhteita niihin maihin, jotka miettivät liittolaisuuksiaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Jokela uskoi, että maailmanjärjestyksen muutoksen ja geopoliittisen tilanteen synnyttämä kilpailu rauhanvälityksessä voi kirittää EU:ta muuttamaan toimintatapojaan. ”Kilpailuasetelma pakottaa EU:n huomioimaan kohdemaiden tilanteen ja tarpeet laajemmin kuin on tähän asti tehty”, hän sanoi.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että rauhan merkitys korostuu, kun katsotaan lähitulevaisuuteen. ”Valitettavan monta erilaista kriisipesäkettä maailmassa on nähtävissä. Ainakin työsarkaa rauhanvälitykselle näyttäisi olevan. Toivoisin kyllä, että sitä rauhanlippua voitaisiin heilutella huomattavasti nykyistä laajemmin niin Euroopassa kuin globaalistikin”, sanoi Kaikkonen.

Ukrainan sota alleviivaa sitä, ettei rauhaa voi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan se vaatii jatkuvia ponnisteluja. ”Vaikka tämä aika on kovaa turvallisuutta ihan ymmärrettävästi, rauhan ajatus on monilla kansalaisilla ympäri Eurooppaa ja maailmaa mielessä. Rauhan kanssakaan ei pidä tuudittautua siihen, että se on saavutettu etu, vaan sitä pitää rakentaa päivästä ja viikosta toiseen uudelleen”, Jokela sanoi.

Katso tallenne keskustelusta.