ALUEET JA PAINOPISTEET
CMI:n ohjelma keskittyy edistämään kestävää rauhaa kolmella maantieteellisellä alueella: Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Aasiassa, Euraasiassa, eli entisten neuvostotasavaltojen alueella sekä sen lähiympäristössä, ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Erityistä huomiota kiinnitämme sukupuolinäkökulmaan sekä naisten osallistumisen varmistamiseen konfliktinratkaisussa ja rauhanprosesseissa.
Konfliktien luonne on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Niiden taustalla on monia poliittisia intressejä, ne koskettavat lukuisia eri tahoja ja niiden seuraukset ulottuvat yhä useammin, ellei aina, yli valtionrajojen. CMI:n kaltaiset valtioista riippumattomat toimijat tuovat konfliktinratkaisun kentälle ulottuvuuksia ja osaamista, joihin virallisilla toimijoilla ei aina ole edellytyksiä. Jokainen konteksti ja konflikti on ainutlaatuinen: niissä on mukana erilaisia toimijoita ja kiistoilla on oma historiansa, taustatekijänsä sekä dynamiikkansa. Siksi myös konfliktien ratkaisuun tähtäävät prosessit ovat ainutlaatuisia poliittisesta ja maantieteellisestä kontekstista riippuen.
Vuonna 2011 puhjenneen arabikevään vaikutukset näkyvät yhä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa. Kansannousuihin johtaneet ongelmat ovat jääneet ratkaisematta, ja alueen valtioiden vaikeudet puuttua olemassa oleviin haasteisiin ovat entisestään horjuttaneet alueen vakautta.
CMI työskentelee Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa edistääkseen vuoropuhelua ja tukeakseen paikallisesti johdettuja rauhanpyrkimyksiä. Alueen haasteisiin on mahdollista löytää kestäviä ratkaisuja vain jos muutostyöhön osallistuminen on mahdollista kaikille rauhan kannalta olennaisille tahoille. CMI tukee ja ohjaa ratkaisukeskeistä vuoropuhelua konfliktikysymyksissä ja työskentelee rauhan edistämiseksi yhteistyössä paikallisten kumppaniensa kanssa. Uskomme, että nopeasti muuttuvasta poliittisesta ympäristöstä huolimatta alueen vakauttaminen konfliktinratkaisun avulla on mahdollista.
Irak: Kansallista sovintoa tukemassa
CMI tukee Irakin kansallisia sovittelupyrkimyksiä ja tarjoaa asiantuntija-apua konfliktinratkaisutyöhön.
CMI toi yhteen Irakin eri kansanryhmiä Mosulin yliopistolla maaliskuussa 2019.
Väkivallalla ja epävakailla olosuhteilla on Irakissa pitkät juuret. Pitkittyneiden sektaaristen konfliktien taustalla on vanhoja kaunoja ja poliittisia päätöksiä. Myös ulkovaltojen väliintulot ovat vaikuttaneet kiistojen pitkittymiseen. Yhteisiä tavoitteita on ollut vaikea asettaa, mikä on lisännyt yhteiskunnallista syrjäytymistä ja poliittista eripuraa maassa entisestään. Irakissa ollaan kuitenkin nykyään yhteiskunnan kaikilla tahoilla laajalti sitä mieltä, että haasteisiin tulee tarttua ja eri väestöryhmät tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.
CMI tukee Irakin kansallisia sovintopyrkimyksiä epävirallisten neuvottelujen avulla sekä tarjoamalla asiantuntija-apua konfliktinratkaisutyöhön. CMI:n puolueettomuus ja ponnistelut vahvistaa paikallisten toimijoiden konfliktinratkaisuosaamista ilman omia tarkoitusperiä mahdollistavat yhteistyön kaikkien keskeisten tahojen kanssa. Toimintaperiaatteidensa ansiosta CMI on pystynyt luomaan tärkeitä ja luottamuksellisia yhteistyöverkostoja maan poliittisella kentällä.
Työssämme on keskeistä, että irakilaiset itse päättävät maansa tulevaisuudesta. CMI tarjoaa taustatukea paikallisten tarpeiden mukaan.
- Yhteiskunnallisten muutosten tarpeellisuudesta on enenevissä määrin yhteisymmärrystä Irakissa.
- CMI edistää Irakissa kansallisen sovittelutyön etenemistä tukemalla epävirallisia neuvotteluja ja tarjoamalla asiantuntija-apua konfliktinratkaisutyöhön.
- CMI toimii Irakissa virallisten neuvottelujen ulkopuolella ja antaa taustatukea irakilaisten omille ponnisteluille kohti vakaampaa yhteiskuntaa.
Libya: Kokonaisvaltaista ja osallistavaa tukea siirtymävaiheeseen
CMI edistää kansallisen ja paikallisen tason vuoropuhelua Libyassa tukeakseen maan ponnisteluja rauhaan.
CMI on konsultoinut maanlaajuisesti sidosryhmiä Libyassa.
Muammar Gaddafin hallinnon kaaduttua vuonna 2011 ei Libyassa olla onnistuttu luomaan uusia ja toimivia yhteiskunnallisia rakenteita. Maassa kärsitään vallan pirstoutumisesta ja poliittisesta vastakkainasettelusta, sekä aseellisten ryhmien lisääntymisestä. Alueelliset, ideologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset erimielisyydet kärjistävät poliittisia jakolinjoja. Gaddafin aikana kukoistanut eliitti ja uudet vallankumouksen jälkeen valtaa saavuttaneet ryhmittymät jatkavat keskinäistä taisteluaan vallasta sekä luonnonvaroista.
Tukeakseen Libyan osallistavaa ja rauhanomaista siirtymäkautta CMI edistää kansallisen ja paikallisen tason vuoropuhelua konfliktin keskeisten tahojen välillä. Kestävän rauhan saavuttamiseksi on tärkeää, että kaikki Libyan keskeiset yhteiskunnalliset ryhmät, niin poliittiset puolueet, kansalaisyhteiskunnan toimijat kuin eri heimojenkin edustajat ovat mukana ratkaisemassa jännitteiden ja konfliktien taustalla kyteviä syitä. Tulevina vuosina CMI jatkaa työtään mahdollistaakseen eri ryhmien kohtaamisia, jotta keskinäistä luottamusta voitaisiin vahvistaa sekä maan poliittisten ja yhteiskunnallisten ryhmien välisiä jakolinjoja hälventää.
- Libyan poliittinen tilanne on polarisoitunut ja eri ryhmittymien väliset väkivaltaisuudet jatkuvat maassa.
- Alueelliset, ideologiset ja taloudelliset erimielisyydet kärjistävät maan poliittisia jakolinjoja.
- CMI tukee Libyan osallistavaa ja rauhanomaista siirtymäkautta edistämällä kansallisen ja paikallisen tason vuoropuhelua konfliktin keskeisten tahojen välillä.
Palestiina: Vuoropuhelua tukemassa
Yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneidensa kanssa CMI tukee kansallisen sovittelutyön etenemistä Palestiinassa.
Kaksi nuorta miestä täyttämässä hedelmäkojuaan Ramallahissa Länsirannalla.
Palestiinalaisalueiden hallinto on sisäisesti hyvin jakautunut. Sisäisistä ristiriidoista johtuen palestiinalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan yhteiskuntaansa ja poliittisiin prosessihin demokratian keinoin on hyvin vaikeaa. Pitkään jatkunut, lukkiutunut tilanne on vahingollinen koko väestölle.
CMI on vuodesta 2010 luonut tilaa vuoropuhelulle ja tukenut Palestiinan kansallista yhtenäisyyttä yhteistyössä paikallisen Masarat-järjestön kanssa. Tuomme epäviralliseen sovitteluprosessiin osallistujia Gazasta, Länsirannalta, Israelista sekä Lähi-idän alueen muista palestiinalaisyhteisöistä. Vuoropuhelu ja yhteistyö rakentavat luottamusta, ja tapaamisten epävirallinen luonne mahdollistaa keskustelut myös sellaisista kiistakysymyksistä, jotka ovat virallisissa neuvotteluissa jääneet käsittelemättä. Työmme ansiosta toimijoiden välillä säilyy keskusteluyhteys silloinkin, kun virallinen sovintoprosessi on jumissa.
Hankkeen avulla olemme pystyneet rakentamaan luottamusta ja yhteinäisyyttä palestiinalaisten yhteisöjen kesken. Olemme onnistuneet luomaan laajan verkoston toimijoita, jotka haluavat tukea kansallisen sovittelutyön etenemistä Palestiinassa. Vuoropuhelulla ollaan saavutettu useita konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joita on viety eteenpäin asiaankuuluville palestiinalaisille toimijoille sekä Egyptille, joka on toiminut sovintoprosessin virallisena välittäjänä.
Palestiinan kansallisen sovinnon edesauttaminen tukee alueen demokraattista kehitystä, ja edistää pitkällä tähtäimellä rauhaa ja vakautta koko Lähi-idässä.
- Palestiinan sisäiset erimielisyydet vaikeuttavat palestiinalaisten kykyyn vaikuttaa oman yhteiskuntansa asioihin.
- CMI tukee vuoropuhelua yhteistyössä paikallisen Masarat-järjestön kanssa.
- Epävirallisissa keskusteluissa syntyneitä ratkaisuehdotuksia on esitelty asiaankuuluville toimijoille.
Jemen: Edistämässä laajaa osallistumista rauhanpyrkimyksiin
CMI edistää epävirallista vuoropuhelua kriittisistä kansallisista kysymyksistä kaikkien Jemenin keskeisten ryhmien välillä.
CMI painottaa naisten osallistumista konfliktinratkaisupyrkimyksiin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Vuoden 2011 kansannousua seuranneen poliittisen siirtymävaiheen jälkeen Jemen luisui konfliktiin, joka on halvaannuttanut poliittisen prosessin ja aiheuttanut vakavan humanitaarisen kriisin. Rauhanomaisen, kaikki ryhmät huomioon ottavan yhteiskunnan perustusten rakentaminen vaatii vielä paljon työtä. Väkivaltaisuudet ja syvenevät jakolinjat ovat estäneet vuosien 2013-2014 kansallisessa vuoropuhelussa sovittujen, pitkälti jemeniläisten tukemien, uudistusten toimeenpanon.
CMI tukee Jemenin rauhanomaista kehitystä fasilitoimalla epävirallisia keskusteluja tärkeistä kansallisista kysymyksistä kaikkien Jemenin keskeisten ryhmien välillä. Tämä antaa mahdollisuuden eri poliittisille ryhmille rakentaa keskinäistä luottamusta ja kehittää yhteisiä ratkaisuja keskeisiin kysymyksiin rauhan ja vakauden edistämiseksi maassa. Pyrimme myös lisäämään naisten osallistumista konfliktinratkaisuun ja rauhanrakentamiseen Jemenissä. CMI tukee jemeniläisnaisista koostuvaa Women’s Forum for Dialogue and Peace -ryhmää, jonka kautta naisten näkemykset pyritään nostamaan osaksi konfliktinratkaisuyrityksiä ja poliittista päätöksentekoa.
- Jemenin poliittinen luhistuminen on edelleen ratkaisematta.
- Jemenin vakavan humanitaarisen kriisin lievittäminen vaatii määrätietoisia ponnistuksia rauhan eteen.
- Kansallisen vuoropuhelun tuottamat suositukset ovat lupaavia, mutta niiden täytäntöönpano ei onnistu jatkuvan väkivallan keskellä.
- CMI tukee Jemenissä kaikkien keskeisten poliittisten ryhmittymien välistä epävirallista vuoropuhelua ja painottaa naisten osallistumista maan tulevaisuutta käsittelevään keskusteluun.
CMI on työskennellyt yli vuosikymmenen ajan rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Tuemme alueen rauhanprosesseja työskentelemällä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Autamme myös edistämään vuoropuhelua ja tukemaan hyvää hallintoa maissa, jotka kamppailevat vaikeiden poliittisten muutosprosessien ja väkivaltaisten konfliktien kanssa.
Keskitymme vahvistamaan paikallista, kansallista ja alueellista osaamista konfliktinratkaisussa. Pyrimme myös ylläpitämään ja avaamaan uusia viestintätapoja, sekä rakentamaan luottamusta konfliktien osapuolten välille työskentelemällä alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan unionin ja Etyjin kanssa.
CMI:n alueellinen tuntemus, pitkäjänteinen sitoutuminen rauhanprosesseihin, puolueettomuus ja suomalainen identiteetti mahdollistavat asiantuntevan konfliktinratkaisu- ja rauhanvälitystyön alueen haastavimpien rauhanprosessien parissa.
Ukraina: Vuoropuhelua tukemassa
CMI on tukenut Ukrainan rauhanomaista kehitystä vuodesta 2009, sekä vuodesta 2014 lähtien fasilitoinut korkean tason asiantuntijadialogia.
CMI:n asiantuntija Denis Matveev (vas.), Euraasia-ohjelman johtaja Roxana Cristescu, sekä projektikoordinaattori Irma Pidtepa.
Ukrainan irtautuminen neuvostoaikaisista institutionaalisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista siteistä on yhä kesken. Ennen vuotta 2014 alkanutta kriisiä ei Ukrainan muutosprosessiin juurikaan oltu kiinnitetty huomiota, eikä yhteiskunnallinen keskustelu maan tulevaisuudesta ollut löytänyt paikkaansa.
Kotimaista ja kansainvälistä vuoropuhelua
CMI on tukenut Ukrainan asiantuntijatyöryhmää vuodesta 2009 ja keskittynyt rakentamaan asiantuntijaverkostoa, joka on keskittynyt konfliktinratkaisuun ja rauhanrakentamiseen Mustanmeren alueella. Vuodesta 2014 CMI on tukenut Ukrainan poliittisesta ja taloudellisesta eliitistä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoista ja tutkijoista koostuvan ryhmän dialogia. Vuonna 2015 CMI alkoi järjestää säännöllistä Ukraina-Venäjä -dialogifoorumia, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansanedustajia, sekä nykyään myös edustajia EU-maista, Etyjistä ja Yhdysvalloista. Vuoden 2016 lokakuusta lähtien CMI on myös enenevissä määrin keskittynyt ukrainalaisten kansanedustajien, virkamiesten ja asiantuntijoiden sovittelukykyjen kehittämiseen, sekä monialaisten ja alueiden välisten vuoropuhelupyrkimysten syventämiseen Ukrainassa.
Tukea kansalliselle rauhanrakentamiselle
CMI tukee Ukrainan toimijoiden valmiuksia osallistua tehokkaasti rauhanprosesseihin. Työskentelemme monien virallisten ja epävirallisten ukrainalaisten siviili- ja asiantuntijaryhmien kanssa, esimerkiksi tuemme National Platform -nimellä kulkevaa keskustelusarjaa, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja sotaa käyvän maan uudelleenyhdistämiseksi. Tavoitteenamme on varmistaa puolueettoman ja osallistavan julkisen foorumin jatkuva toiminta. Säännöllisesti järjestettävä, julkinen ja asiantuntevasti moderoitu keskustelusarja tarjoaa mahdollisuuden keskustella sopeutumispolitiikasta ja kansallisen yhtenäisyyden varmistamisesta Ukrainassa, sekä kansainvälisestä kokemuksesta luottamuksen ja kestävän rauhan rakentamisesta.
Tukea viralliselle rauhanprosessille
Olemme tehneet yhteistyötä Ukrainan neuvottelija- ja asiantuntija ryhmä Trilateral Contact Groupin kanssa vuodesta 2015. Olemme tarjonneet heille tukea, kansainvälistä osaamista ja mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia muihin neuvotteluprosesseihin osallistuneiden kanssa.
CMI:n Ukraina-työtä rahoitetaan Suomen ulkoministeriön, Sveitsin liittovaltion ulkoministeriön, Irlannin hallituksen kehitysyhteistyöohjelman sekä Suomen yksityisen sektorin yrityslahjoittajien ja CMI:n Premium -lahjoittajaryhmän varoilla.
Lisätietoa voi lukea CMI:n uusimmasta vuosiraportista.
Etelä-Kaukasia
CMI rakentaa vuoropuhelua konfliktien jakolinjojen molemmin puolin sekä tukee virallisten tahojen rauhanvälitysponnisteluja.
CMI on työskennellyt jo kuuden vuoden ajan Vuoristo-Karabahin konfliktin osapuolten kanssa ja luonut kanavia ja mahdollisuuksia luottamukselliselle vuoropuhelulle.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen jatkunut vaikea siirtymäprosessi on jättänyt Etelä-Kaukasian poliittisesti hajanaiseksi. Alueella käydään läpi suuria historiallisia haasteita niin epävakaan taloudellisen kehityksen, geopoliittisten intressien kuin alueellisen integraation suhteen. Kolme Etelä-Kaukasian maata – Armenia, Azerbaidžan ja Georgia – ovat valinneet erilliset ja toisinaan vastakkaiset poliittiset polut yrittäessään puuttua vakaviin kansallisen turvallisuuden ja demokraattisen kehityksen haasteisiin.
Kansalliset ja kansainväliset toimijat etsivät yhä edelleen ratkaisuja Vuoristo-Karabahin, Abhasian ja Etelä-Ossetian ratkaisemattomiin tilanteisiin. Vuonna 2018 ilmeni monia ennennäkemättömiä tapahtumia alueella, niin mahdollisuuksia virallisen rauhanprosessin eteenpäin viemisessä kuin myös prosessia rapauttavia tekijöitä.
Tarve rauhanprosessien uudelleen elvyttämiselle ja yhteiskuntia vieraannuttavien aseellisten konfliktien ratkaisuun on kiireellisempi kuin koskaan. Kansainvälisiä rauhanvälityspyrkimyksiä ja virallisten rauhanneuvotteluiden tukemisen lisäksi välttämätöntä on ottaa askeleita myös pitkäjänteisten sosiaalisten muutosten suuntaan.
Nuoret yhteiskunnan muutosvoimana
CMI on työskennellyt Vuoristo-Karabahin konfliktin parissa vuodesta 2010 lähtien luodakseen uusia viestinnän kanavia ja luottamusta osapuolten välille. CMI on keskittänyt toimintaansa sukupolveen, joka kasvoi jakautuneessa yhteiskunnassa eristyksissä toisistaan 1990-luvun sodan jälkeen. Tällä sukupolvella on hyvin vähän kokemusta rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, ja yli 20 vuoden altistuminen väkivallalle ja sotilaallisen alistamiselle on haastanut nuorten näkemykset potentiaalisista konfliktinratkaisuista. Nuorten asenteet näillä alueilla vaihtelevat välinpitämättömyydestä aggressioon ja kansallisten stereotyyppien vastakkainasetteluun. Näissä olosuhteissa mahdollisuudet saada laajaa yhteiskunnallista kannatusta tai tukea viralliseen kompromissiin kasvavat yhä vähäisemmiksi.
CMI on saanut Euroopan unionin tuella luotua nuorista ammattilaisista koostuvan foorumin, jonka jäsenet ovat keskitason rauhantyön toimijoita. Toimijat työskentelevät eri organisaatioissa, kuten kansalaisjärjestöissä ja tiedotusvälineissä. He pyrkivät positiivisesti vaikuttamaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin alueella.
Virallisten toimijoiden tukeminen
Vuodesta 2015 CMI on keskittynyt myös keskeisten toimijoiden tukemiseen virallisissa instituutioissa, jotka osallistuvat konfliktien ratkaisemiseen Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa. CMI tukee pyrkimyksiä parantaa rauhanvälitysvalmiuksia ja rikastuttaa aiheesta käytävää keskustelua kunkin maan instituutioissa.
Rauhanvälitys on kustannustehokas keino ehkäistä konflikteja ja rakentaa rauhaa, ja sen tärkeys paikalliselle ja alueelliselle rauhan aikaansaamiselle tunnustetaan laajalti. Valtion toimijoiden ja instituutioiden kyky analysoida monimutkaisia konfliktiskenaarioita ja tutkia osallistavia tapoja sovintoon on elintärkeää kestävien rauhansopimusten kannalta. Jotta alueen viralliset rauhanprosessit voisivat edetä, Etelä-Kaukasian maat tarvitsevat laajan joukon päteviä ja kokeneita virallisia toimijoita, jotka ymmärtävät rauhanvälityksen ja rauhanprosessien monimutkaisuuden. Näiden toimijoiden on kyettävä tarjoamaan analyysejä ja suosituksia instituutioilleen ja neuvottelijoille virallisissa rauhanneuvotteluissa.
CMI on yhdessä kansalaisjärjestö European Integrationin (Jerevan, Armenia) , Azerbaidžanin diplomaattisen akatemian (ADA), Kansainvälisen geopoliittisen tutkimuksen keskus ICGS:n (Tbilisi), Euroopan unionin ja Suomen ulkoministeriön kanssa pyrkinyt auttamaan näiden kolmen maan – Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian – virkamiehiä oppimaan parhaita kansainvälisiä rauhanprosessikäytäntöjä Euroopassa ja muualla. Tätä oppimismallia pilotoidaan nyt myös muissa alueen rauhanprosesseissa.
- CMI on toiminut Etelä-Kaukasiassa aktiivisesti vuodesta 2006 lähtien ja tehnyt töitä erityisesti nuorten kanssa Vuoristo-Karabahin konfliktin jakolinjojen molemmin puolin
- CMI on vuodesta 2015 tehnyt yhteistyötä Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian virallisten rauhanneuvottelijoiden kanssa
- CMI pyrkii vahvistamaan Etelä-Kaukasiassa toimivien alueellisten järjestöjen, valtiollisten toimijoiden sekä paikallisten rauhanvälittäjien kykyjä ja osaamista ratkoa konflikteja
Gagausia: Kohti toimivaa autonomiaa
CMI tukee vuoropuhelua Moldovan ja Gagausian autonomisen alueen päättäjien välillä.
CMI:n projektipäällikkö Jale Sultanli (kesk.) ja projektikoordinaattori Natalia Djandjgava (vas.) Gagausiaa koskevan virallisen työrymän ensimmäisessä kokouksessa Moldovan parlamentissa Chisinaussa.
Moldovassa sijaitseva Gagausia sai autonomian 1990-luvun alussa, jotta alueen vähemmistöoikeudet saataisiin turvattua. Itsehallintoa koskeva, vuonna 1994 toimeenpantu laki on kuitenkin osoittautunut puutteelliseksi, mikä on johtanut erimielisyyksiin ja kasvaviin jännitteisiin Moldovan hallituksen ja Gagausian hallinnon välillä.
Vuonna 2015 CMI kutsui koolle moldovalaisista ja gagausialaisista lainsäätäjistä koostuvan epävirallisen työryhmän pyrkimyksenään rakentaa Gagausian itsehallinnosta toimivampaa. CMI tukee osapuolten välisiä tapaamisia ja perehdyttää ryhmän jäseniä erilaisiin muualla sovellettujen itsehallinnon malleihin opintomatkojen avulla. Hanke on Ruotsin Moldovan suurlähetystön rahoittama.
CMI tukee myös loppuvuonna 2015 työskentelyn aloittaneen Moldovan parlamentin virallista työryhmää, jonka tarkoituksena on parantaa Gagausian autonomisen alueen toimivuutta Moldovan perustuslaillisessa viitekehyksessä. Viralliseen työryhmään kuuluu Moldovan parlamentin edustajia sekä Gagausian hallinnon jäseniä.
Projektin tarkoituksena on vahvistaa Moldovan ja Gagausian tärkeimpien poliittisten sidosryhmien vuoropuhelukykyjä ja tarjota heille pääsy tarvittavaan tietoon ja työkaluihin, jotta he voisivat löytää yhteisiä, poliittisesti hyväksyttäviä, sekä järkeviä ratkaisuja kiireellisiin kysymyksiin. CMI käyttää kansainvälistä asiantuntemustaan epävirallisessa sovittelussa fasilitoidessaan epävirallista dialogiryhmää (Informal Dialogue Group, IDG). CMI tukee myös virallista Gagausia-työryhmää (Gagauzia Working Group, GWG).
- Gagausian autonominen alue perustettiin 1990-luvun alussa vähemmistöoikeuksien turvaksi.
- Vuoden 2015 lopussa Moldovan parlamentti perusti ensimmäisen virallisen työryhmä parantaakseen Gagausian itsehallinnon toimivuutta Moldovan perustuslain puitteissa.
- CMI tukee parlamentaarista foorumia, ja epävirallinen dialogiryhmämme tukee foorumin toimintaa yhteisen analyysin ja ongelmanratkaisun kautta.
Transnistrian sovitteluprosessia edistämässä
CMI on tukenut Transnistrian konfliktin rauhanomaista ratkaisua vuodesta 2011.
CMI:n Euraasia-ohjelman johtaja Roxana Cristescu sekä Moldovan entinen varapääministeri Victor Osipov jatkavat yhteisiä ponnistuksia konfliktin ratkaisemiseksi.
Transnistrian konfliktivyöhykkeelle on matkaa EU:n itäiseltä rajalta vajaat 100 kilometriä. Alueen yhteiskunnalliset jännitteet ja konfliktin vuoksi hidastunut sosioekonominen kehitys ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmisten elämään koko alueella. Vuonna 1992 leimahtaneesta sodasta lähtien Transnistria ja Moldovan tasavalta ovat vaihtelevasti pyrkineet neuvottelemaan poliittista ratkaisua Dnestr/Nistru -joen kummankin puolen asukkaille. Vuosien kansainvälisistä sovittelupyrkimyksistä huolimatta konfliktien lopullinen ratkaisu on edelleen saavuttamatta.
CMI tukee alueen rauhanprosessia monella tasolla; rakentamalla luottamusta konfliktin osapuolten välille sekä tarjoamalla tukea ja asiantuntija-apua sovitteluprosessiin konfliktin jakolinjojen molemmin puolin.
Vuodesta 2011 CMI on tukenut alueellisen neuvotteluryhmän sovitteluprosessia, johon osallistuu poliittisia analyytikkoja, aiempien rauhanprosessien neuvottelijoita, entisiä diplomaatteja ja nykyisiä ylimmän johdon neuvonantajia Chisinausta ja Tiraspolista. Ryhmä antaa suosituksia virallisen sovitteluprosessin neuvottelijoille sekä kansainväliselle yhteisölle, ja vaikuttaa siten myös Transnistrian konfliktin virallisiin rauhanneuvotteluihin Wienissä, Brysselissä, Moskovassa, Washingtonissa, Kiovassa ja muissa keskeisissä kaupungeissa.
Vuodesta 2017 lähtien CMI on fasilitoinut konfliktin osapuolten välistä korkean tason (Track 1) vuoropuhelua luottamusta lisäävistä toimenpiteistä sekä täydentääkseen sovitteluprosessia. Vuoropuhelufoorumin jäsenet ovat myös osallistuneet säännöllisiin keskusteluihin koskien neuvotteluprosessia ja tärkeimpiä lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisia suuntauksia.
Parantaakseen yhteyksiä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä CMI fasilitoi myös säännöllistä keskustelua vuoropuhelufoorumiensa ja keskeisten instituutioiden välillä. Vuosien mittaan CMI on tarjonnut räätälöityä tukea kansainvälisille toimijoille tuomalla paikallisesti tuotettuja analyysejä sekä suosituksia kansainvälisille toimijoille.
CMI on säännöllisesti yhteydessä Chisinauun ja Tiraspoliin keskittyen asioihin ja toimijoihin, jotka ovat keskeisimpiä rauhanprosessissa. Tämä on johtanut räätälöidyn tuen tarjoamiseen poliittisille neuvottelijoille ja Track 1 -työryhmille. CMI myös fasilitoi tapahtumia, joissa voidaan käydä epävirallista ja avointa vuoropuhelua sensitiivisistä kysymyksistä. Näiden tapahtumien avulla CMI tukee neuvottelijoiden, sovittelijoiden ja tarkkailijoiden pyrkimyksiä löytää kompromissiin perustuvia ratkaisuja. Asiaankuuluvaa kansainvälistä kokemusta ja vertaisvaihtoa hyödyntämällä tapahtumat johtavat analyyttisen aineiston kehittämiseen.
- CMI:n työ Transnistrian alueella sisältää monia rauhanprosessia tukevia toimintoja.
- CMI fasilitoi käynnissä olevaa vuoropuheluprosessia, johon osallistuvat konfliktin kumpaakin osapuolta edustavat keskeiset toimijat.
- Viime aikoina CMI on keskittynyt sovittelun keskeisiin ongelmakohtiin.
Afrikan konflikteilla on tyypillisesti mittavia alueellisia vaikutuksia. Tästä johtuen alueelliset rauhanponnistelut ovat erityisen tärkeitä manteereen konfliktinratkaisutyössä.
CMI:n päätoimintaperiaatteet Afrikassa nojaavat tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Monimutkaisten ja rajat ylittävien konfliktien ratkaisuun tarvitaan kaikkien yhteiskunnan tasojen osallistumista ja kestävien tulosten saavuttamiseksi on alueellisten rauhanprosessien tukeminen ensisijaisen tärkeää.
Tuemme rauhanvälityksen ja turvallisuuden edistämiseen erikoistuneita järjestöjä Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella, auttamalla heitä kehittämään heidän osaamistaan ja avustamalla heitä rauhanvälitysponnisteluissa. Olemme tehneet pitkäjänteisesti yhteistyötä Afrikan Unionin (AU) kanssa. Lisäksi olemme solmineet kumppanuuksia Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS), Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) sekä Afrikan sarven alueellisen yhteistyöjärjestön (IGAD) kanssa.
Afrikan rauhanvälitysosaamista vahvistamassa
CMI työskentelee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vahvistaakseen kansallisten ja alueellisten toimijoiden osaamista rauhanvälityksessä ja konfliktinratkaisussa.
Saharan eteläpuolisen Afrikan tiimi sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tiimi keskustelevat konfliktien alueellisista vaikutuksista yhteisessä kokouksessa Ruotsin lähetystössä
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pyrimme parantamaan alueellisten toimijoiden rauhanvälitysvalmiuksia. Tarjoamme operationaalista ja teknistä asiantuntija-apua sekä virallisiin että epävirallisiin rauhanprosesseihin, esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Luomme tilaa rakentavalle vuoropuhelulle ja tuomme keskeiset toimijat yhteen keskustelemaan heille tärkeistä yhteisistä asioista, kuten esimerkiksi rajaturvallisuudesta.
Työmme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa perustuu yhteistyöhön ja kumppanuuteen lukuisten eri tason toimijoiden kanssa. Pitkäaikaisen kumppanimme Afrikan Unionin, (AU) pyynnöstä tuemme muun muassa alueellisten organisaatioiden kuten Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS) sekä Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) työtä heidän rauhanvälitysponnisteluissaan. Lisäksi työskentelemme yhteistyössä Afrikan sarven alueellisen yhteistyöjärjestön (IGAD) kanssa.
- Afrikan konfliktit ovat yleensä vahvasti alueellisia.
- CMI pyrkii parantamaan alueellisten toimijoiden rauhanvälitysvalmiuksia sekä tarjoamaan operationaalista ja teknistä asiantuntija-apua konfliktinratkaisuun.
Tukemassa Afrikan Unionin rauhanvälitystä
CMI:n ja Afrikan unionin yhteisenä tavoitteena on vahvistaa alueellisten järjestöjen ja unionin välistä yhteistyötä.
Suurlähettiläs Nicolas Bwakira (vas.) CMI:n vanhempien asiantuntijoiden David Kapyan ja Nureldin Satin kanssa keskustelevat Afrikan rauhanvälityksestä Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Afrikan unionilla (AU) on tärkeä rooli maanosan rauhan ja turvallisuuden edistäjänä. Konfliktien mutkistuessa myös rauhanvälittäjiltä vaaditaan entistä vahvempaa osaamista. CMI on vuodesta 2009 lähtien ollut vahvistamassa AU:n kykyä sovitella ja ehkäistä konflikteja.
Tuemme Afrikan unionin pyynnöstä käynnissä olevia sovitteluprosesseja ja autamme AU:ta rakentamaan yhteistyöverkostoja myös valtiosta riippumattomien konfliktinratkaisijoiden kanssa. Verkostoitumalla ja kartuttamalla tietoa olemassaolevasta rauhanvälitysosaamisesta voidaan tehostaa paikallista rauhanrakennustyötä. CMI on vuodesta 2009 työskennellyt yhteistyössä AU:n rauhan- ja turvallisuusyksikön sekä konfliktin ratkaisuun perehtyneen ACCORD-järjestön kanssa. Lisäksi olemme vuodesta 2014 antaneet operatiivista tukea Keski-Afrikan talousyhteisö ECCAS:ille yhteistyössä AU:n kanssa.
- CMI:n pitkäkestoinen yhteistyö Afrikan unionin kanssa jatkuu tiiviinä.
- CMI vahvistaa AU:n ja alueellisten järjestöjen välistä yhteistyötä.
- AU:n pyynnöstä CMI on työskennellyt muun muassa Madagaskarilla, Keski-Afrikan tasavallassa ja Norsunluurannikolla.
Tshadinjärven alue
Aseelliset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi inhimillisen turvallisuuden ja alueellisen vakauden saavuttamisessa Länsi-Afrikan Saheliin kuuluvalla Tshadinjärven alueella. CMI tukee alueellisia aloitteita rauhan rakentamiseksi ja väkivallan perimmäisten syiden käsittelemiseksi vuoropuhelun avulla.
CMI:n delegatio tapasi suurlähettiläs Mamman Nuhun (kolmas oikealta), Tshadinjärven komission pääsihteerin, keskustellakseen etenemistavoista Tshadinjärven kuvernöörien foorumissa, joka perustettiin toukokuussa 2018.
Tshadinjärven alueen (Lake Chad Basin, LCB) kriisi nousi kansainvälisen huomion kohteeksi vuonna 2009 ääri-islamistisen Boko Haram -kapinaliikkeen alettua terrorisoida Koillis-Nigeriaa. Vielä nykyäänkin uskonnolliset ääriryhmät tekevät usein hyökkäyksiä Nigeriassa sekä Nigerin, Tshadin ja Kamerunin raja-alueilla.
Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, ja lähes 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua selviytyäkseen. Alueesta, joka oli ennen kansainvälisen ja alueellisen kaupan rikas keskus, on tullut yksi maailman köyhimmistä ja alikehittyneimmistä.
Pitkään jatkunut heikko hallinto ja peruspalveluiden puuttuminen erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla ovat johtaneet syrjäytymiseen sekä infrastruktuurin, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteeseen.
Nopea väestönkasvu ja ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset toimeentuloon monimutkaistavat alueellista kriisiä. Tilanteen parantaminen vaatii turvallisuuden kohentamista, humanitaarista apua ja kehitystä, joita ei voida käsitellä toisistaan erillisinä.
Naiset ja nuoret paitsiossa päätöksentekopöydistä
Valtion vähäinen läsnäolo syrjäseuduilla on heikentänyt paikallisväestön ja valtion toimijoiden välistä luottamusta. Ääriryhmät ovat hyödyntäneet hallinnon poissaolon, turhautumisen ja haavoittuvuuden yhdistelmää saadakseen vaikutusvaltaa ja värvätäkseen erityisesti nuoria joukkoihinsa – joko väkisin tai antamalla vääriä lupauksia.
Kansalaisten rajalliset osallistumismahdollisuudet, resurssit ja valmiudet estävät heitä osallistumasta yhteisten poliittisten ratkaisujen löytämiseen. Etenkään naiset ja nuoret eivät ole riittävästi edustettuina päätöksenteossa, vaikka alueen ongelmat vaikuttavat eniten heihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat lisähaastetta, erityisesti haavoittuville maaseutuyhteisöille, jotka jo ennestään kärsivät niukoista resursseista. Ilmastonmuutos on uusi konfliktiriskiä lisäävä tekijä ja on heikentänyt yhteisöjen kykyä rakentaa resilienssiä kriisitilanteissa (lue lisää täältä).
Ääriryhmien leviämistä alueella on pyritty estämään erityisesti sotilaallisin keinoin. Inhimillistä turvallisuutta ja vakautta ei kuitenkaan ole riittävästi pystytty turvaamaan asein, vaan alueella tarvitaan täydentävää ja koordinoitua lähestymistapaa konfliktin juurisyihin puuttumiseksi. Tästä johtuen Tšadjärven alueellinen komissio (LCBC) ja Afrikan unioni (AU) kehittivät vuonna 2018 alueellisen vakauttamisstrategian (RSS) keskeisimmille kriisialueille (lue lisää täältä ja täältä).
RSS-strategia luo pohjan CMI:n tuelle. Tukemme perustuu lisäksi LCB:n sidosryhmien tarpeisiin, ja se täydentää vertais- ja kumppaniorganisaatioiden sekä muiden alueellisten tai kansainvälisten toimijoiden toimintaa.
CMI tukee alueellisia aloitteita rauhan turvaamiseksi
CMI uskoo, että kestävä ratkaisu konfliktiin Tshadinjärven alueella voidaan saavuttaa vain, jos se perustuu osallistavaan, rajat ylittävään vuoropuheluun sekä pyrkimykseen vahvistaa poliittista yhteistyötä ja alueellista omistajuutta. Siksi CMI tukee rauhanrakentamisen aloitteita, joita edistävät alueelliset toimijat, kuten LCBC ja alueelliset talousyhteisöt, valtion viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.
Aiemmin CMI tuki LCB Governors’ Forumin järjestämistä (lue lisää täältä) ja edisti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sitoutumista alueellisiin vakauttamis- ja rauhanrakentamispyrkimyksiin (lue lisää täältä). Nykyisin CMI tukee ja kapasitoi Youth Network for the Lake Chad Region -nuorisoverkostoa, jonka jäsenet ovat nuoria rauhanrakentajia Nigeriasta, Nigeristä, Tšadista ja Kamerunista. Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan nuorten yhteyksiä poliittisiin päättäjiin.
Naiset ja rauhanvälitys
Naiset ovat isoin ryhmä, johon väkivaltaiset konfliktit vaikuttavat. Tästä huolimatta heidät jätetään systemaattisesti ulkopuolelle konfliktinratkaisusta. Kansainvälinen yhteisö on tarttunut tähän ongelmaan, mutta muutos on hidasta. Sukupuolten tasa-arvo ja osallistavuus ovat CMI:lle keskeisiä työn prioriteetteja. Työssämme korostamme naisten osallistumisen välttämättömyyttä rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, sekä pyrimme tekemään naisille tilaa rauhanprosesseissa. Jos puolet maailman väestöstä jätetään sivuun konfliktinratkaisusta, jää ulkopuolelle myös mahdollisuudet parempaan rauhaan.
Naiset vahvemmin mukaan rauhanprosesseihin
Yksi CMI:n työn keskeisimpiä periaatteita on osallistavuus.
Naiset ja rauhanvälitys -tiimin johtaja, Johanna Poutanen, Nordic Women Mediators (NWM) -verkoston vuosikokouksessa Helsingissä.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” vuodelta 2000 oli ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka liitti naisten oikeudet rauhanprosesseissa osaksi kansainvälistä rauhan- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näistä edistysaskelista huolimatta naiset ja heidän näkemyksensä ovat edelleen huolestuttavan aliedustettuja rauhanprosesseissa ympäri maailman. CMI tekee työtä muuttaakseen tämän epäsuhdan. Tuemme konfliktialueilla naisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia rauhanprosesseissa. Tehostamme myös toimijoiden osallistavia ja sukupuolisensitiivisiä rauhanvälitysvalmiuksia.
Osallistavuus tärkeänä periaatteena
Inklusiivisuus eli laajan osallistavuuden edistäminen on sisäänrakennettu työmme ytimeen. Korostamme naisten osallistumisen tärkeyttä rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja teemme työtä vahvistaaksemme naisten roolia rauhanprosesseissa. Käytännössä teemme tätä tukemalla naisten tuomalla naisia erilaisista yhteiskunnallista ja poliittisista taustoista yhteen käsittelemään heille tärkeitä asioita, ja edistämään näitä prioriteetteja konfliktinratkaisuprosesseissa. Näin tuemme heidän osallistumistaan konfliktinratkaisuun. Esimerkiksi Libyassa CMI tukee epävirallista kansalaisyhteisön johtajien työryhmää, jotta he voivat edistää naisia koskevia keskeisiä kysymyksiä maan siirtymävaiheessa kohti rauhaa ja vakautta.
Edistämme sukupuolet huomioon ottavaa rauhanvälitystä
Yksi tapa varmistaa naisten osallistavuutta konfliktinratkaisussa on edistää sukupuolisensitiivistä rauhanvälitystä. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa naisiin ja sukupuoleen liittyvät kysymykset keskeiseksi osaksi rauhansopimuksia ja rauhanprosessien joka tasoa.
CMI edistää monipuolista ymmärrystä sukupuolesta rauhassa ja konflikteissa, ja tukee rauhanvälittäjiä heidän käsitellessään tähän liittyviä kysymyksiä työssään. Yksi keskeisimpiä aloitteitamme on vuotuinen korkean tason seminaari osallistavasta rauhanvälityksestä (High Level Seminar on Gender and Inclusive Mediation), joka järjestetään yhdessä YK:n pääsihteeristön poliittisen osaston ja Oslon rauhantutkimusinstituutin PRIOn kanssa. Lue artikkelimme myyttien murtamisesta koskien sukupuolta ja rauhanvälitystä täältä.
Kumppanuus Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien kanssa
Pohjoismaiset naisrauhanvälittäjät (Nordic Women Mediators) on kasvava pohjoismaalaisten naisten verkosto, jonka jäsenet ovat erikoistuneet osallistavaan rauhanvälitykseen kaikilla sen tasoilla ruohonjuuritoimijoista korkean tason neuvotteluihin. CMI on verkoston operationaalinen kumppani ja tukee alueellisten naisverkostojen yhteistyötä ympäri maailman. Verkosto pyrkii tuomaan esiin naisten tärkeää roolia rauhanvälityksessä, tekemään yhteistyötä samankaltaisten aloitteiden kanssa maailmalla, sekä erityisesti tukemaan konfliktimaista tulevien naisrauhanvälittäjien työtä.
Lue lisää verkostosta täältä (englanniksi)
- CMI pyrkii lisäämään naisten osallistumista rauhanprosesseihin ja konfliktinratkaisuun.
- CMI työskentelee parantaakseen nk. sukupuolisensitiivisen ja osallistavan rauhanvälityksen käytäntöjä tarjoamalla työkaluja ja strategioita rauhanvälittäjille sekä muille rauhaa edistäville toimijoille
Rauhanvälityksen toimintatavat
Rauhanvälityksen alalla on tarvetta yhteisille käytännöille ja periaatteille. CMI haluaa tehdä osansa, jotta rauhanvälitys kykenee nykyistä paremmin vastaamaan monimutkaisten konfliktien asettamiin haasteisiin.
Haluamme parantaa kansainvälisen yhteisön kykyä vastata monimutkaisiin konflikteihin vahvistamalla rauhanvälitystä ohjaavia yhteisiä käytäntöjä ja periaatteita. Uskomme, että kokemuksemme ansiosta meillä on tällä saralla paljon annettavaa. Presidentti Ahtisaaren vuosikymmenten kokemus yhtenä maailman johtavista rauhanvälittäjistä on saatava mahdollisimman hyvin rauhanvälityksen ammattilaisten käyttöön. Keskeistä on löytää uusia metodeita konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun.
Digitaalinen rauhanvälitys
Digitaalinen rauhanvälitys tiivistettynä
Digitaaliset teknologiat tuovat sekä uusia riskejä että mahdollisuuksia rauhanvälittäjille. Yhtäältä digitaalisilla teknologioilla on kasvava rooli konfliktien pahenemisessa. Niitä voidaan käyttää lietsomaan jännitteitä tekemällä kyberhyökkäyksiä, edistämällä vihapuhetta ja levittämällä harhaanjohtavaa informaatiota. Niitä voidaan käyttää myös vuoropuheluprosessien suistamiseen raiteiltaan vuotamalla arkaluonteisia tietoja tai mustamaalaamalla osallistujia. Toisaalta PeaceTechiä – eli digiteknologiaa, jonka tarkoituksena on tukea rauhanvälitystä – voidaan käyttää muun muassa konfliktien parempaan ymmärtämiseen, rauhanprosessien muuttamiseen osallistavammiksi, parempaan tiedottamiseen prosessista, osallistujien välisen yhteydenpidon turvallisuuden parantamiseen tai konfliktien sidosryhmien välisen yhteistyön tehostamiseen.
Muutakin kuin rauhanteknologiaa
Digitaalisten teknologioiden käytöstä on hyötyä laajemminkin. Sen lisäksi, että digiteknologian käyttö avaa käytännössä uusia väyliä rauhanvälitykselle, sillä voi olla myönteinen vaikutus muihin monialaisiin kysymyksiin parantamalla yhteiskunnallista osallistavuutta ja vähentämällä ympäristöhaittoja. Digiteknologia voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan ja tuomaan mukaan konfliktin sidosryhmien näkemyksiä meneillään olevassa tai tulevassa prosessissa, ylittämään logistisia haasteita, jotka estävät joitakin osallistumasta, tiedottamaan paremmin konfliktin sidosryhmille ja vähentämään konsultaatioiden kustannuksia. Lisäksi virtuaalisen vuoropuhelun yleistymisen myötä digiteknologian käyttö voi vähentää matkustamiseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä, jotka muodostavat merkittävän osan rauhanvälityksen aiheuttamista päästöistä.
Lähestymistapamme
CMI pyrkii ottamaan digiteknologian käyttöön rauhanvälitysprosesseissa täydentääkseen perinteisiä menetelmiä. Uusien teknologioiden käyttöönotto on aina vastaus rauhanvälittäjien tunnistamaan käytännön tarpeeseen, ja siksi teemme tiivistä yhteistyötä tällaisten toimijoiden kanssa tukeaksemme heidän työtään. CMI:n yhden pääperiaatteen, osallistavuuden, mukaisesti pyrimme lisäksi hyödyntämään digiteknologian mahdollisuuksia lisätäksemme rauhanprosessien osallistavuutta ja edistääksemme sukupuolten välistä tasa-arvoa. Digitaalisen rauhanvälityksen onnistumiseksi teemme tiivistä yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten järjestöjen ja teknologiayritysten kanssa hyödyntääksemme sopivien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen tarvittavaa teknologista osaamista.
Digitaalisen rauhanvälityksen tulevaisuutta muokkaamassa
Digiteknologioiden integrointi CMI:n toimintaan yhä vahvemmin ja muutoksen kannustaminen alalla on loogista jatkoa työlle, jonka organisaatio aloitti vuonna 2004 tutkiessaan ensimmäistä kertaa digiteknologioiden mahdollisuuksia. Sen lisäksi, että CMI hyödyntää vahvaa kokemustaan digitaalisten ratkaisujen käyttämisessä, se rakentaa vahvaa kumppaniverkostoa teknologian, innovoinnin ja digitaalisen rauhanvälityksen aloilla. CMI on jäsenenä CyberMediation Network -verkostossa, jonka tavoitteena on kertoa rauhanvälittäjille digiteknologian vaikutuksista rauhanvälitykseen. CMI tekee myös tiivistä yhteistyötä muun muassa Suomen ulkoministeriön ja YK:n poliittisten ja rauhanrakentamisen asiain osastoon (UNDPPA) kanssa. Suomen erittäin rikkaan ja innovatiivisen teknologia- ja start-up-sektorin tuella ja myötävaikutuksella organisaatiolla on hyvät edellytykset nousta digitaalisen rauhanvälityksen johtavaksi järjestöksi.