CMI on työskennellyt yli vuosikymmenen ajan rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Tuemme alueen rauhanprosesseja työskentelemällä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Autamme myös edistämään vuoropuhelua ja tukemaan hyvää hallintoa maissa, jotka kamppailevat vaikeiden poliittisten muutosprosessien ja väkivaltaisten konfliktien kanssa.
Keskitymme vahvistamaan paikallista, kansallista ja alueellista osaamista konfliktinratkaisussa. Pyrimme myös ylläpitämään ja avaamaan uusia viestintätapoja, sekä rakentamaan luottamusta konfliktien osapuolten välille työskentelemällä alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan unionin ja Etyjin kanssa.
CMI:n alueellinen tuntemus, pitkäjänteinen sitoutuminen rauhanprosesseihin, puolueettomuus ja suomalainen identiteetti mahdollistavat asiantuntevan konfliktinratkaisu- ja rauhanvälitystyön alueen haastavimpien rauhanprosessien parissa.
Ukraina: Vuoropuhelua tukemassa
CMI on tukenut Ukrainan rauhanomaista kehitystä vuodesta 2009, sekä vuodesta 2014 lähtien fasilitoinut korkean tason asiantuntijadialogia.

CMI:n asiantuntija Denis Matveev (vas.), Euraasia-ohjelman johtaja Roxana Cristescu, sekä projektikoordinaattori Irma Pidtepa.
Ukrainan irtautuminen neuvostoaikaisista institutionaalisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista siteistä on yhä kesken. Ennen vuotta 2014 alkanutta kriisiä ei Ukrainan muutosprosessiin juurikaan oltu kiinnitetty huomiota, eikä yhteiskunnallinen keskustelu maan tulevaisuudesta ollut löytänyt paikkaansa.
Kotimaista ja kansainvälistä vuoropuhelua
CMI on tukenut Ukrainan asiantuntijatyöryhmää vuodesta 2009 ja keskittynyt rakentamaan asiantuntijaverkostoa, joka on keskittynyt konfliktinratkaisuun ja rauhanrakentamiseen Mustanmeren alueella. Vuodesta 2014 CMI on tukenut Ukrainan poliittisesta ja taloudellisesta eliitistä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoista ja tutkijoista koostuvan ryhmän dialogia. Vuonna 2015 CMI alkoi järjestää säännöllistä Ukraina-Venäjä -dialogifoorumia, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansanedustajia, sekä nykyään myös edustajia EU-maista, Etyjistä ja Yhdysvalloista. Vuoden 2016 lokakuusta lähtien CMI on myös enenevissä määrin keskittynyt ukrainalaisten kansanedustajien, virkamiesten ja asiantuntijoiden sovittelukykyjen kehittämiseen, sekä monialaisten ja alueiden välisten vuoropuhelupyrkimysten syventämiseen Ukrainassa.
Tukea kansalliselle rauhanrakentamiselle
CMI tukee Ukrainan toimijoiden valmiuksia osallistua tehokkaasti rauhanprosesseihin. Työskentelemme monien virallisten ja epävirallisten ukrainalaisten siviili- ja asiantuntijaryhmien kanssa, esimerkiksi tuemme National Platform -nimellä kulkevaa keskustelusarjaa, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja sotaa käyvän maan uudelleenyhdistämiseksi. Tavoitteenamme on varmistaa puolueettoman ja osallistavan julkisen foorumin jatkuva toiminta. Säännöllisesti järjestettävä, julkinen ja asiantuntevasti moderoitu keskustelusarja tarjoaa mahdollisuuden keskustella sopeutumispolitiikasta ja kansallisen yhtenäisyyden varmistamisesta Ukrainassa, sekä kansainvälisestä kokemuksesta luottamuksen ja kestävän rauhan rakentamisesta.
Tukea viralliselle rauhanprosessille
Olemme tehneet yhteistyötä Ukrainan neuvottelija- ja asiantuntija ryhmä Trilateral Contact Groupin kanssa vuodesta 2015. Olemme tarjonneet heille tukea, kansainvälistä osaamista ja mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia muihin neuvotteluprosesseihin osallistuneiden kanssa.
CMI:n Ukraina-työtä rahoitetaan Suomen ulkoministeriön, Sveitsin liittovaltion ulkoministeriön, Irlannin hallituksen kehitysyhteistyöohjelman sekä Suomen yksityisen sektorin yrityslahjoittajien ja CMI:n Premium -lahjoittajaryhmän varoilla.
Lisätietoa voi lukea CMI:n uusimmasta vuosiraportista.
Etelä-Kaukasia
CMI rakentaa vuoropuhelua konfliktien jakolinjojen molemmin puolin sekä tukee virallisten tahojen rauhanvälitysponnisteluja.

CMI on työskennellyt jo kuuden vuoden ajan Vuoristo-Karabahin konfliktin osapuolten kanssa ja luonut kanavia ja mahdollisuuksia luottamukselliselle vuoropuhelulle.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen jatkunut vaikea siirtymäprosessi on jättänyt Etelä-Kaukasian poliittisesti hajanaiseksi. Alueella käydään läpi suuria historiallisia haasteita niin epävakaan taloudellisen kehityksen, geopoliittisten intressien kuin alueellisen integraation suhteen. Kolme Etelä-Kaukasian maata – Armenia, Azerbaidžan ja Georgia – ovat valinneet erilliset ja toisinaan vastakkaiset poliittiset polut yrittäessään puuttua vakaviin kansallisen turvallisuuden ja demokraattisen kehityksen haasteisiin.
Kansalliset ja kansainväliset toimijat etsivät yhä edelleen ratkaisuja Vuoristo-Karabahin, Abhasian ja Etelä-Ossetian ratkaisemattomiin tilanteisiin. Vuonna 2018 ilmeni monia ennennäkemättömiä tapahtumia alueella, niin mahdollisuuksia virallisen rauhanprosessin eteenpäin viemisessä kuin myös prosessia rapauttavia tekijöitä.
Tarve rauhanprosessien uudelleen elvyttämiselle ja yhteiskuntia vieraannuttavien aseellisten konfliktien ratkaisuun on kiireellisempi kuin koskaan. Kansainvälisiä rauhanvälityspyrkimyksiä ja virallisten rauhanneuvotteluiden tukemisen lisäksi välttämätöntä on ottaa askeleita myös pitkäjänteisten sosiaalisten muutosten suuntaan.
Nuoret yhteiskunnan muutosvoimana
CMI on työskennellyt Vuoristo-Karabahin konfliktin parissa vuodesta 2010 lähtien luodakseen uusia viestinnän kanavia ja luottamusta osapuolten välille. CMI on keskittänyt toimintaansa sukupolveen, joka kasvoi jakautuneessa yhteiskunnassa eristyksissä toisistaan 1990-luvun sodan jälkeen. Tällä sukupolvella on hyvin vähän kokemusta rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, ja yli 20 vuoden altistuminen väkivallalle ja sotilaallisen alistamiselle on haastanut nuorten näkemykset potentiaalisista konfliktinratkaisuista. Nuorten asenteet näillä alueilla vaihtelevat välinpitämättömyydestä aggressioon ja kansallisten stereotyyppien vastakkainasetteluun. Näissä olosuhteissa mahdollisuudet saada laajaa yhteiskunnallista kannatusta tai tukea viralliseen kompromissiin kasvavat yhä vähäisemmiksi.
CMI on saanut Euroopan unionin tuella luotua nuorista ammattilaisista koostuvan foorumin, jonka jäsenet ovat keskitason rauhantyön toimijoita. Toimijat työskentelevät eri organisaatioissa, kuten kansalaisjärjestöissä ja tiedotusvälineissä. He pyrkivät positiivisesti vaikuttamaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin alueella.
Virallisten toimijoiden tukeminen
Vuodesta 2015 CMI on keskittynyt myös keskeisten toimijoiden tukemiseen virallisissa instituutioissa, jotka osallistuvat konfliktien ratkaisemiseen Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa. CMI tukee pyrkimyksiä parantaa rauhanvälitysvalmiuksia ja rikastuttaa aiheesta käytävää keskustelua kunkin maan instituutioissa.
Rauhanvälitys on kustannustehokas keino ehkäistä konflikteja ja rakentaa rauhaa, ja sen tärkeys paikalliselle ja alueelliselle rauhan aikaansaamiselle tunnustetaan laajalti. Valtion toimijoiden ja instituutioiden kyky analysoida monimutkaisia konfliktiskenaarioita ja tutkia osallistavia tapoja sovintoon on elintärkeää kestävien rauhansopimusten kannalta. Jotta alueen viralliset rauhanprosessit voisivat edetä, Etelä-Kaukasian maat tarvitsevat laajan joukon päteviä ja kokeneita virallisia toimijoita, jotka ymmärtävät rauhanvälityksen ja rauhanprosessien monimutkaisuuden. Näiden toimijoiden on kyettävä tarjoamaan analyysejä ja suosituksia instituutioilleen ja neuvottelijoille virallisissa rauhanneuvotteluissa.
CMI on yhdessä kansalaisjärjestö European Integrationin (Jerevan, Armenia) , Azerbaidžanin diplomaattisen akatemian (ADA), Kansainvälisen geopoliittisen tutkimuksen keskus ICGS:n (Tbilisi), Euroopan unionin ja Suomen ulkoministeriön kanssa pyrkinyt auttamaan näiden kolmen maan – Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian – virkamiehiä oppimaan parhaita kansainvälisiä rauhanprosessikäytäntöjä Euroopassa ja muualla. Tätä oppimismallia pilotoidaan nyt myös muissa alueen rauhanprosesseissa.
- CMI on toiminut Etelä-Kaukasiassa aktiivisesti vuodesta 2006 lähtien ja tehnyt töitä erityisesti nuorten kanssa Vuoristo-Karabahin konfliktin jakolinjojen molemmin puolin
- CMI on vuodesta 2015 tehnyt yhteistyötä Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian virallisten rauhanneuvottelijoiden kanssa
- CMI pyrkii vahvistamaan Etelä-Kaukasiassa toimivien alueellisten järjestöjen, valtiollisten toimijoiden sekä paikallisten rauhanvälittäjien kykyjä ja osaamista ratkoa konflikteja
Gagausia: Kohti toimivaa autonomiaa
CMI tukee vuoropuhelua Moldovan ja Gagausian autonomisen alueen päättäjien välillä.

CMI:n projektipäällikkö Jale Sultanli (kesk.) ja projektikoordinaattori Natalia Djandjgava (vas.) Gagausiaa koskevan virallisen työrymän ensimmäisessä kokouksessa Moldovan parlamentissa Chisinaussa.
Moldovassa sijaitseva Gagausia sai autonomian 1990-luvun alussa, jotta alueen vähemmistöoikeudet saataisiin turvattua. Itsehallintoa koskeva, vuonna 1994 toimeenpantu laki on kuitenkin osoittautunut puutteelliseksi, mikä on johtanut erimielisyyksiin ja kasvaviin jännitteisiin Moldovan hallituksen ja Gagausian hallinnon välillä.
Vuonna 2015 CMI kutsui koolle moldovalaisista ja gagausialaisista lainsäätäjistä koostuvan epävirallisen työryhmän pyrkimyksenään rakentaa Gagausian itsehallinnosta toimivampaa. CMI tukee osapuolten välisiä tapaamisia ja perehdyttää ryhmän jäseniä erilaisiin muualla sovellettujen itsehallinnon malleihin opintomatkojen avulla. Hanke on Ruotsin Moldovan suurlähetystön rahoittama.
CMI tukee myös loppuvuonna 2015 työskentelyn aloittaneen Moldovan parlamentin virallista työryhmää, jonka tarkoituksena on parantaa Gagausian autonomisen alueen toimivuutta Moldovan perustuslaillisessa viitekehyksessä. Viralliseen työryhmään kuuluu Moldovan parlamentin edustajia sekä Gagausian hallinnon jäseniä.
Projektin tarkoituksena on vahvistaa Moldovan ja Gagausian tärkeimpien poliittisten sidosryhmien vuoropuhelukykyjä ja tarjota heille pääsy tarvittavaan tietoon ja työkaluihin, jotta he voisivat löytää yhteisiä, poliittisesti hyväksyttäviä, sekä järkeviä ratkaisuja kiireellisiin kysymyksiin. CMI käyttää kansainvälistä asiantuntemustaan epävirallisessa sovittelussa fasilitoidessaan epävirallista dialogiryhmää (Informal Dialogue Group, IDG). CMI tukee myös virallista Gagausia-työryhmää (Gagauzia Working Group, GWG).
- Gagausian autonominen alue perustettiin 1990-luvun alussa vähemmistöoikeuksien turvaksi.
- Vuoden 2015 lopussa Moldovan parlamentti perusti ensimmäisen virallisen työryhmä parantaakseen Gagausian itsehallinnon toimivuutta Moldovan perustuslain puitteissa.
- CMI tukee parlamentaarista foorumia, ja epävirallinen dialogiryhmämme tukee foorumin toimintaa yhteisen analyysin ja ongelmanratkaisun kautta.
Transnistrian sovitteluprosessia edistämässä
CMI on tukenut Transnistrian konfliktin rauhanomaista ratkaisua vuodesta 2011.

CMI:n Euraasia-ohjelman johtaja Roxana Cristescu sekä Moldovan entinen varapääministeri Victor Osipov jatkavat yhteisiä ponnistuksia konfliktin ratkaisemiseksi.
Transnistrian konfliktivyöhykkeelle on matkaa EU:n itäiseltä rajalta vajaat 100 kilometriä. Alueen yhteiskunnalliset jännitteet ja konfliktin vuoksi hidastunut sosioekonominen kehitys ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmisten elämään koko alueella. Vuonna 1992 leimahtaneesta sodasta lähtien Transnistria ja Moldovan tasavalta ovat vaihtelevasti pyrkineet neuvottelemaan poliittista ratkaisua Dnestr/Nistru -joen kummankin puolen asukkaille. Vuosien kansainvälisistä sovittelupyrkimyksistä huolimatta konfliktien lopullinen ratkaisu on edelleen saavuttamatta.
CMI tukee alueen rauhanprosessia monella tasolla; rakentamalla luottamusta konfliktin osapuolten välille sekä tarjoamalla tukea ja asiantuntija-apua sovitteluprosessiin konfliktin jakolinjojen molemmin puolin.
Vuodesta 2011 CMI on tukenut alueellisen neuvotteluryhmän sovitteluprosessia, johon osallistuu poliittisia analyytikkoja, aiempien rauhanprosessien neuvottelijoita, entisiä diplomaatteja ja nykyisiä ylimmän johdon neuvonantajia Chisinausta ja Tiraspolista. Ryhmä antaa suosituksia virallisen sovitteluprosessin neuvottelijoille sekä kansainväliselle yhteisölle, ja vaikuttaa siten myös Transnistrian konfliktin virallisiin rauhanneuvotteluihin Wienissä, Brysselissä, Moskovassa, Washingtonissa, Kiovassa ja muissa keskeisissä kaupungeissa.
Vuodesta 2017 lähtien CMI on fasilitoinut konfliktin osapuolten välistä korkean tason (Track 1) vuoropuhelua luottamusta lisäävistä toimenpiteistä sekä täydentääkseen sovitteluprosessia. Vuoropuhelufoorumin jäsenet ovat myös osallistuneet säännöllisiin keskusteluihin koskien neuvotteluprosessia ja tärkeimpiä lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisia suuntauksia.
Parantaakseen yhteyksiä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä CMI fasilitoi myös säännöllistä keskustelua vuoropuhelufoorumiensa ja keskeisten instituutioiden välillä. Vuosien mittaan CMI on tarjonnut räätälöityä tukea kansainvälisille toimijoille tuomalla paikallisesti tuotettuja analyysejä sekä suosituksia kansainvälisille toimijoille.
CMI on säännöllisesti yhteydessä Chisinauun ja Tiraspoliin keskittyen asioihin ja toimijoihin, jotka ovat keskeisimpiä rauhanprosessissa. Tämä on johtanut räätälöidyn tuen tarjoamiseen poliittisille neuvottelijoille ja Track 1 -työryhmille. CMI myös fasilitoi tapahtumia, joissa voidaan käydä epävirallista ja avointa vuoropuhelua sensitiivisistä kysymyksistä. Näiden tapahtumien avulla CMI tukee neuvottelijoiden, sovittelijoiden ja tarkkailijoiden pyrkimyksiä löytää kompromissiin perustuvia ratkaisuja. Asiaankuuluvaa kansainvälistä kokemusta ja vertaisvaihtoa hyödyntämällä tapahtumat johtavat analyyttisen aineiston kehittämiseen.
- CMI:n työ Transnistrian alueella sisältää monia rauhanprosessia tukevia toimintoja.
- CMI fasilitoi käynnissä olevaa vuoropuheluprosessia, johon osallistuvat konfliktin kumpaakin osapuolta edustavat keskeiset toimijat.
- Viime aikoina CMI on keskittynyt sovittelun keskeisiin ongelmakohtiin.