”Rauhan eteen tarvitaan yhteistyötä” – Boko Haramin varjon alla kasvaneet nuorisojohtajat jakoivat ajatuksiaan tulevaisuudesta

Nauru ja iloinen puheensorina täyttivät Tshadin N’Djamenassa sijaitsevan hotellin kokoushuoneen maanantaiaamuna marraskuussa 2022, kun Tshadinjärven alueen nuorisoverkoston edustajat kokoontuivat pitkän pandemian aiheuttaman tauon jälkeen. Haastattelimme neljää nuorta siitä, kuinka he näkevät nuorten roolin rauhanrakentamisessa konfliktialueella. 

Ryhmäkuva osallistujista N’Djamenassa, Tshadissa. (ylempi kuva) Kuvaa koulutuksesta N’Djamenassa, Tshadissa. (kuvat alla)

Kauna Hamman, 33, on kotoisin Pohjois-Nigeriasta. Vuonna 2018 hän oli mukana perustamassa The Strategy for Peace and Humanitarian Development -järjestöä. Järjestön visiona on rauhanomainen rinnakkaiselo yhteisöllisen rauhanrakentamisen sekä naisten ja nuorten voimaannuttamisen kautta. Oman aloitteen käynnistäminen ystävien kanssa on ollut tärkeä oppimiskokemus. Vaikka tahtoa oli aikaisemminkin, tietoa ei välttämättä ollut. Kuilun kurominen umpeen on ollut merkittävä askel.

Tshadinjärven alueen nuorisoverkoston kaltaisilla verkostoilla on suuri arvo Hammanin mielestä. Hän kokee, ettei Nigeriassa nuoria usein oteta vakavasti, eikä nuorilla ole mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin. 

”Nuorisoverkosto ei ainoastaan ​​toivota meidät tervetulleeksi, vaan antaa meille myös äänen. Se on hieno aloite, joka tuo esiin koko alueen parhaat puolet”, Hamman pohtii.

”Rauha on asteittainen prosessi ja se vie paljon aikaa, sillä ihmisten välillä on paljon katkeruutta”, hän sanoo. Hamman puhuu kokemuksesta, koska on nähnyt omin silmin, mitä etninen väkivalta on tehnyt hänen omassa laajennetussa perheessään.

”Tarvitsemme muutoksen narratiiviin. Kosto ei ole tie eteenpäin, vaan dialogi, Hamman ajattelee. 

Mahamat Adam Moustapha, 33, on kotoisin Tshadinjärven maakunnasta ja työskentelee CADELAC-nimisen nuorisokollektiivin parissa. Hänen missionsa on saada nuoret konkreettisesti mukaan päätöksentekoon vaikuttamisen kautta. 

”Puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on saada nuoret mukaan toimintaan, mutta puhe ei näy kentällä.” 

Työttömyys on vakava haaste Tshadissa ja yleisesti Sahelin alueella. Monilla sahelilaisilla nuorilla on korkeakoulututkinto, mutta he eivät silti löydä työtä. Siksi työhön pääsy on avainasemassa ja työllistymisen edistäminen on myös osa Moustaphan organisaation tavoitteita. CADELAC auttaa muun muassa parantamaan nuorten työnhakijoiden ansioluetteloita ja motivaatiokirjeitä.

Tshadinjärven alueella työttömyys linkittyy läheisesti turvallisuusuhkiin. Alueen väestö on nuorta, mediaani-ikä on 18 vuotta, ja monilla nuorilla ei ole tuloja tuottavaa toimintaa, joka pitäisi heidät kiireisinä.  

”Se, mikä voimaannuttaa Boko Haramia tällä alueella, on naisten ja nuorten haavoittuvuus. Heitä on helppo värvätä”, Moustapha sanoo. 

Väkivaltaiset ääriliikkeet eivät pysähdy rajoille. Boko Haramin kapinalliset saapuivat alun perin Tshadiin Nigeriasta veneellä valtionrajan muodostavan järven yli. Osa naapurimaan Nigerian koraanikoulujen opetuksesta on vahvistanut ongelmaa, kun tshadilaiset oppilaat ovat altistuneet radikaalille ideologialle.  

Vaikka kapinan huippu on takanapäin, lähes kolme miljoonaa ihmistä elää edelleen maan sisäisinä siirtolaisina Tshadinjärven altaan alueella. Konfliktin aiheuttamat uhat ja ongelmat vaihtelevat ilmastonmuutoksen pahentamasta ruokakriisistä suoran väkivallan uhkiin. Jotkut Boko Haramin militanttien ja muiden rikollisten ryhmien jäännössolut piileskelevät edelleen esimerkiksi Tshadinjärven pienillä saarilla.

”Joskus he piiloutuvat jopa vedenpinnan alle, jossa he saavat ilmaa ruokopillien kautta”, Moustapha selittää. 

Moustapha uskoo, että Tshadin armeijalla on tärkeä osa ääriliikkeiden torjunnassa. Myös neljän Tshadinjärven maan välinen yhteistyö, kuten CMI:n tukema nuorisoverkoston kokous N’Djamenassa, on välttämätöntä. 

“Voidaksemme rakentaa rauhaa meidän on ensiksi lisättävä tietoisuutta rauhan tärkeydestä. Toiseksi on kitkettävä korruptio. Kolmanneksi konfliktit on käsiteltävä rauhanomaisin keinoin. Näin voimme pyrkiä rauhanrakentamiseen”, Moustapha tiivistää. 

Fatima Ibrahim Musa, 28, on kotoisin Bornon osavaltiosta Nigerian koillisosasta. Boko Haram on vaikuttanut Bornon osavaltioon syvästi vuodesta 2009 lähtien. Iskut kouluja ja Musan yliopistoa vastaan ​​vuonna 2014 vaikuttivat häneen syvästi ja toimivat kimmokkeena hänen intohimolleen naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Musan mukaan seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta sekä perheväkivalta lisääntyivät merkittävästi Boko Haramin myötä.  

”Me naiset olemme todella kriisin kärsijöitä. Toisaalta, vaikka meidät nähdään usein vain uhreina, monet ratkaisut tulevat myös meiltä, ​​Musa muistuttaa. 

Hänen työnsä British Councilissa keskittyy nyt sukupuoleen perustuvan väkivaltaan, naisten oikeuksiin sekä rauhanrakentamiseen. Erilaiset toimet naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen taloudellista riippumattomuutta lisäämällä ovat elintärkeitä naisten tulevaisuuden kannalta. 

”Paljon naisten kohtaamasta väkivallasta on kytköksissä myös taloudelliseen riippuvuuteen miehistä”, Musa pohtii. 

Rauhanrakennus on uusi käsite ja monille tuntematon sana. Musa kehittää parhaillaan aloitetta, jonka tavoitteena on kuroa umpeen mentoroinnin ja työelämävalmiuksien välistä kuilua sekä lisätä tietoisuutta rauhanrakentamisesta ja siitä, mitä se konkreettisesti tarkoittaa.  

Musan mukaan nuorisoverkosto tuntuu tärkeältä kaikille. On vaatinut paljon rohkeutta saattaa verkosto siihen pisteeseen, jossa se on nyt. Seuraavia askeleita hänen mielestään ​​ovat sitoutumisen ja jatkuvuuden vahvistaminen sekä mentorointi, jotta johtajat näkisivät, että verkosto on ryhmä, joka ansaitsee tulla otetuksi vakavasti. 

”Kun puhutaan rauhasta, on puhuttava toimeentulosta, turvallisuudesta, ilmastosta, sanitaatiosta ja vedestä. Rauha on moniulotteinen asia, sen eteen tarvitaan yhteistyötä,” Musa sanoo. 

Alfa Abdel-Aziz, 32, on kotoisin Kamerunista ja työskentelee organisaatiossa, joka on erikoistunut rauhan lujittamiseen ja nuorten valmiuksien kehittämiseen erilaisten aktiviteettien ja koulutusten kautta. Yksi tavoitteista on kouluttaa nuoria rauhanlähettiläitä, jotka voivat edistää dialogia kouluissa ja yliopistoissa.

”Tärkeä osa työtämme on tuoda vanhoja ja nuoria saman pöydän ääreen vuoropuheluun lisätäksemme syvempää sukupolvien välistä ymmärrystä”, Abdel-Aziz kertoo. 

Abdel-Aziz ajattelee, että verkoston tapaaminen on välttämätöntä maiden välisen vuoropuhelun edistämiseksi ja yhteisen perustan luomiseksi tulevaisuutta varten. 

Abdel-Aziz haluaa parantaa ymmärrystä konfliktien ratkaisemisesta. ”Konfliktit ovat normaali osa jokapäiväistä elämää. Tarvitsemme ymmärrystä siitä, että konfliktit voidaan ratkaista, eikä niiden tarvitse kärjistyä”, Abdel-Aziz sanoo.

Yhteisöjen työ konfliktien ehkäisemiseksi on tärkeää ja paljon voidaan ehkäistä esimerkiksi luomalla työtä nuorille sekä tukemalla yrittäjyyttä. 

”Rauhaa rakennetaan joka päivä”, Abdel-Aziz uskoo. 

Teksti: Juho Takkunen & Maria Santto / CMI

Kuvat: Maria Santto / CMI