”Väkivaltaisuudet lisääntyvät, jos Myanmarin rauhanprosessia ei saada etenemään”
Myanmarin pakolaiskriisi sekä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välinen uhittelu puhuttivat CMI:n Ladies for Peace -naisverkoston aamiaistilaisuudessa. ”Sekä Myanmariin että Pohjois-Koreaan on säilytettävä keskusteluyhteys, muuten ei päästä eteenpäin”, painotti CMI:n asiantuntija Sami Lahdensuo.
”Kiristyneessä tilanteessa CMI:n kaltaiset epäviralliset toimijat voivat rakentaa keskusteluyhteyttä”, sanoo Martti Ahtisaaren ja CMI:n neuvonantajana toimiva Sami Lahdensuo.
Ladies for Peace -naisverkostomme kokoontui viime viikolla aamiaisen ääreen keskustelemaan maailmanpolitiikan ajankohtaisista aiheista jo kolmatta kertaa. Konseptin takana ovat CMI:n pitkäaikaiset tukijat Maria Bondestam ja Vladimira Therman.
Ajatuksena oli luoda CMI:n naistukijoille mahdollisuus keskustella heitä huolestuttavista maailmanpolitiikan kysymyksistä. Tällä kertaa tilaisuutta oli järjestämässä myös CMI:n tukija Marika Andersson, joka liittyi Ladies for Peace -naisverkostoon keväällä.
”Tässä kiristyneessä maailmantilanteessa tukenne CMI:lle on äärimmäisen tärkeää. Se mahdollistaa sen, että voimme joustavasti ja nopealla aikataululla vastata konfliktiosapuolten pyyntöihin”, kiitti viestintä- ja varainhankintajohtajamme Elina Lehtinen tilaisuuden osallistujia.
Tämänkertaisessa aamiaistilaisuudessa keskusteltiin presidentti Martti Ahtisaaren ja CMI:n neuvonantajana toimivan Sami Lahdensuon johdolla muun muassa Myanmarin pakolaiskriisistä sekä ydinasevaltojen Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisestä sanasodasta.
”Myanmarin etnisten ryhmien kärsivällisyys alkaa olla lopussa. Jos Aung San Suu Kyi ei saa rauhanprosessia etenemään yhdessä armeijan kenraalien kanssa, väkivaltaisuudet tulevat lähivuosina lisääntymään”, arvioi Lahdensuo, joka on vieraillut Myanmarissa vuodesta 2007 lähtien.
Myanmar on ollut viime kuukausina otsikoissa, kun yli puoli miljoonaa rohingya-muslimia on joutunut pakenemaan armeijan väkivaltaisuuksia naapurivaltio Bangladeshiin.
Lahdensuon mukaan etnisten vähemmistöjen suhde bamar-valtaväestöön, jota myös rauhannobelisti Aung San Suu Kyi edustaa, on ollut Myanmarissa kynnyskysymys maan itsenäistymisestä vuonna 1948 lähtien. Maassa on noin 130 etnistä vähemmistöä ja 21 etnistä aseellista organisaatiota. Vähemmistöjen sisällissodat ovat jatkuneet vuosikymmeniä.
”Rehellisesti sanottuna valtionkansleri Aung San Suu Kyin johtama rauhanprosessi on suurissa vaikeuksissa. Maan johdolla ei ole selvää näkemystä siitä, mihin prosessia viedä. Tämä näkyy etnisten ryhmien keskuudessa syvänä epäluottamuksena ja tyytymättömyytenä prosessia kohtaan”, Lahdensuo arvioi.
Tilaisuuden järjestivät tukijamme Marika Andersson, Maria Bondestam ja Vladimira Therman.
CMI:n kaltainen epävirallinen toimija voi rakentaa keskusteluyhteyttä kireässä tilanteessa
Vaikka maailmanpoliittinen tilanne näyttää lohduttomalta, Lahdensuo valoi osallistujiin toivoa siitä, että diplomaattisesti kestäviä ratkaisuja on löydettävissä – sekä Myanmarin pakolaiskriisiin että Pohjois-Korean jännittyneeseen tilanteeseen.
”Molempiin maihin on säilytettävä keskusteluyhteys, muuten ei päästä eteenpäin”, Lahdensuo sanoo.
Lahdensuo pitää kuitenkin huolestuttavana Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lietsomaa sanasotaa Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia vastaan. On vaarallista, jos Trump ei ymmärrä, miten vakavista asioista on kyse, Lahdensuo painottaa.
”Meidän on vaadittava poliittiselta johdolta strategisuutta ja sitä, että he katsoisivat tilanteita laaja-alaisesti.”
Rauhanomaisten ratkaisujen löytäminen vaatisi nyt yhteistyötä epävirallisten ja virallisten toimijoiden kesken, Lahdensuo arvioi. Talouspakotteista ei ole hyötyä, jos keskusteluyhteys katkeaa.
”Tällaisissa tilanteissa CMI:n kaltaiset epäviralliset toimijat, joilla ei ole omaa poliittista agendaa, voivat rakentaa keskusteluyhteyttä ja sitä kautta pohjaa viralliselle dialogille.”
Saarlotta Virri/CMI