”Naisten täytyy käyttää ääntään” – kansallisen vuoropuhelun valmistelua Keski-Afrikan tasavallassa
CMI on tukenut viranomaisten työtä Keski-Afrikan tasavallassa maan kansallisen vuoropuhelun edistämiseksi. Olemme keskustelleet maan naisjärjestöjen kanssa varmistaaksemme, että heidän äänensä tulee kuulluksi.
YK:n päätöslauselma n:o 1325 on ollut voimassa nyt 15 vuotta, ja siitä on tullut osa kansainvälisen yhteisön ja monien valtioiden virallista toimintaohjelmaa ympäri maailmaa. Päätöslauselma käsittelee naisia, rauhaa ja turvallisuutta ja suosittelee toimintaa ja suojelua naisten puolesta konflikteissa.
Valitettavasti vähemmän edistysaskeleita on saatu aikaan sen puolesta, että naisia saataisiin mukaan korkean tason poliittisiin neuvotteluihin. Yhtä vähän huomiota on saanut konfliktien sovittelu, missä eri tason toimijoiden tulisi olla mukana suunnittelemassa asialistaa ja päättämässä tärkeistä asioista.
Mitä CMI tekee
CMI tukee Keski-Afrikan tasavallan viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä Keski-Afrikan maiden taloudellisen yhteisön ECCASin kautta. Työ on keskittynyt kansallisen dialogiprosessin valmisteluun.
Vuoden 2014 aikana CMI keskusteli maan johtavien naisten ja naisjärjestöjen kanssa varmistaakseen, että naisten ääni kuullaan kansallisessa vuoropuhelussa. Naisjärjestöjen alkuvuodesta 2015 esiin nostamat päällimmäiset huolet koskivat arkielämän turvallisuustilannetta sekä aseistettujen joukkojen uudelleen järjestämistä.
Maan naisverkosto OFCA:n (Organization de Femmes de Centre Afrique) varapuheenjohtaja Cecile Guerén mukaan koko meneillään oleva prosessi on ennenkokematon.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun naisten ääniä on kuultu maan provinsseissa”, Gueré sanoo. OFCA:n edustajia oli mukana maata kiertäneissä delegaatioissa, jotka haastattelivat konfliktin koskettamia kansalaisia.
CMI on toiminut maan johtavien naisten ja naisjärjestöjen kanssa varmistaakseen, että naisten ääni kuullaan kansallisessa vuoropuhelussa.
Keski-Afrikan tasavallan konfliktin taustaa
Yli kahden vuosikymmenen ajan Keski-Afrikan tasavalta on ollut toistuvien sotilaallisten ja poliittisten kriisien kohteena, minkä seurauksena maa on vajonnut alueellisen ja yhteiskunnallisen sekasorron tilaan. Nykyinen, loppuvuodesta 2012 alkanut konflikti on vaatinut tuhansia kuolonuhreja. Kun Séleka-niminen ryhmä kaappasi vallan maaliskuussa 2013, maassa on syntynyt ennennäkemätön poliittinen ja humanitäärinen kriisi.
YK:n pakolaisviranomaisen UNHCR:n mukaan yli puoli miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa tammikuuhun 2015 mennessä. Maan väestöstä yli viidesosa on pakolaisia, naiset ovat joutuneet väkivallan, mukaan lukien seksuaalisen väkivallan kohteeksi, valtiovallan tarjoama turvallisuus on olematonta monissa osin maata, ja koulutus- ja terveyspalveluiden rakenne on tuhottu. Äitiyskuolleisuusluvut ovat maailman kolmanneksi korkeimmat, eivätkä ne ole laskeneet samalla tavalla kuin muissa maissa.
Viimeisin yritys ratkaista tilanne oli Kongon Brazzavillessa solmittu tulitaukosopimus heinäkuussa 2014. Siinä sovittiin kansallisen dialogiprosessin muodostamisesta maan pääkaupungissa Banguissa. Vuoropuhelun tavoitteena on aloittaa konfliktin sovitteluprosessi ja varmistaa rauhallinen siirtymä tulevaisuuteen.
Vaikka poliittisia päätöksiä ja tulitaukosopimuksia konfliktin päättämiseksi on tehty iso liuta, konfliktin koskettamat ihmiset ovat harvoin päässeet itse kuultavaksi ennen sopimusten solmimista. Alkuvuonna 2015 ympäri maata järjestettiin kansalaisten kuulemistilaisuuksia dialogiprosessia varten, joissa myös naiset pääsivät esittämään konkreettisia huoliaan.
Rauhan tulee olla osallistava
On tärkeä huomata, että Keski-Afrikan tasavallan kriisin myötä ovat myös entuudestaan hauraat valtiolliset rakenteet heikentyneet merkittävästi.
Terveys, turvallisuus ja koulutus eivät ole vain kehitysyhteistyöohjelmien asioita. Ne tulisi ottaa osaksi laajaa poliittista ohjelmaa silloin kun valtio on murrosvaiheessa konfliktista rauhaan. Niistä tulisi keskustella kansallisessa vuoropuhelussa ja ne tulisi ottaa vakavasti koko rauhanprosessin ajan.
Keski-Afrikan tasavallan tapauksessa näiden asioiden huomioiminen auttaisi maan muslimiyhteisöä pääsemään yli ulkopuolisuudentunteestaan. Rauhanprosessin tulisi lisätä turvallisuutta antamalla nuorille toivoa siitä, että tulevaisuus on koulutuksessa, eikä aseryhmissä. Sen tulisi kunnioittaa naisten henkiä tuomalla riittävät terveyspalvelut kaikkiin maan kolkkiin.
Rauhanprosessin tulisi lisätä turvallisuutta antamalla nuorille toivoa siitä, että tulevaisuus on koulutuksessa, eikä asejoukoissa.
”Keski-Afrikan tasavallan tulevaisuus riippuu myös maan naisista. Me odotamme, että he käyttävät ääntään”, Cecile Gueré sanoo. Hän vaatii sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita kuulemaan naisia. Me CMI:ssä uskomme että kansainvälisten rauhanvälittäjien tulisi käyttää kaikki keinot tämän kehityksen tukemiseksi.
Tänään, maaliskuun 8., on kansainvälinen naistenpäivä. Lue lisää työstämme naisten puolesta rauhanvälityksessä täältä.
CMI / Elisa Tarnaala & Niko Vartiainen