fbpx

Kolme käänteentekevää vuosilukua: 1945, 1989 ja 2016

Julkaistu 22.8.2018

CMI:n hallituksen puheenjohtaja ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb vieraili CMI:n Premium-lahjoittajien aamupalatilaisuudessa antamassa arvionsa Euroopan ja EU:n roolista tämän päivän kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

CMI:n hallituksen puheenjohtaja Alexander Stubb alusti keskustelua CMI:n Premium-lahjoittajien aamupalatilaisuudessa.

Viimeaikaiset myllerrykset maailmanpolitiikassa ovat herättäneet ihmisissä epävarmuuden sekä turvattomuuden tunteita. Moni on varmasti mielessään miettinyt: ovatko maailmanpolitiikan kirjat menneet sekaisin? Vai onko saavutettu niin sanottu ”uusi normaali”, jonka kanssa pystymme elämään? Näiden kysymyksien pohjalta käytiin keskustelua Premium-lahjoittajillemme järjestetyssä aamupalatilaisuudessa.

CMI:n hallituksen puheenjohtaja ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb oli tilaisuudessa alustamassa keskustelua aiheesta. Stubb lähestyi aihetta kolmen käänteentekevän vuosiluvun kautta: 1945, 1989 ja 2016.

1945 merkkasi toisen maailmansodan loppua sekä uuden kaksinapaisen aikakauden alkua. Nyt katsomme kaihoisasti taaksepäin ja muistelemme selkeämpää suurvaltapolitiikkaa, vaikka silloinkin olimme muutaman kerran kolmannen maailmansodan tai ydinsodan partaalla. ”Ihmisen muisti on lyhyt”, Stubb totesi.

CMI:n toimistolle oli kerääntynyt joukko Premium-lahjoittajia ja muita CMI:n yhteistyökumppaneita.

Läntistä maailmaa on myös vahvasti muokannut 1989, jolloin kylmä sota päättyi ja niin sanottu ”toivon aikakausi” alkoi. Stubb totesi tämän ajan olleen myös Suomelle kukoistuksen aikaa, vaikka samalla maailmalla kyti useita kriisejä esimerkiksi Balkanilla, Afganistanissa ja Syyriassa.

Elämme tälläkin hetkellä vuoden 2016 tapahtumien muokkaamaa aikaa. Brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi tekivät vuodesta käänteentekevän. Vuoden 2016 seurauksina voidaan nähdä Stubbin mukaan anglosaksisen maailman vaikutusvallan lasku sekä transaktionaalisen maailmankuvan nousu. Stubb muistutti myös, että Yhdysvaltojen nykyistä politiikkaa ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä vähääkään Trumpin maailmaa ja hänen transaktionaalista ajattelutapaansa: ”Trumpille kaikki päätökset ovat diilejä. Hän ei tee päätöksiä arvojen pohjalta”.

Stubbin puheenvuoron jälkeen tilaisuuden osanottajat pääsivät esittämään kysymyksiään kuulemansa pohjalta. Keskustelun aiheeksi nousi muun muassa teknologian vallankumous ja sen seuraukset jakautuneessa maailmassa. ”Mikä on kaikista tärkein pääoma, joka ihmiselle jää, jos koneet kykenevät tekemään monia asioita? Uskallan sanoa, että se on empatia”, totesi Stubb keskustelun päätteeksi.

CMI:n Premium-lahjoittajana pääset kurkistamaan konfliktinratkaisujärjestön kulisseihin sekä kuulemaan asiantuntijoidemme arvioita ajankohtaisista aiheista. Lue lisää Premium-lahjoittajana toimimisesta ja liity mukaan: https://cmi.fi/fi/lahjoita/premium-lahjoittajaklubi/