Sudanin naiset: vallankumouksen vaatimuksista konkreettisiksi muutoksiksi

Ahfad University for Women -yliopiston ja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin järjestämässä keskustelussa 26. helmikuuta Sudanin Omdurmanissa keskusteltiin naisten poliittisen osallistumisen merkityksestä ja esiteltiin tutkimusprojektin tuloksia, jotka käsittelivät vuosien 2018–2019 vallankumoukseen osallistuneiden naisten motiiveja, haasteita ja toimia. Tapahtuma oli osa CMI:n hanketta, jolla tuetaan poliittista siirtymää ja laajempaa rauhanprosessia Sudanissa.

Ahfad University for Women -yliopiston ja CMI:n pyöreän pöydän keskustelu 26. helmikuuta 2023. Kuva: CMI

Sudanin vallankumoukseen vuosina 2018–2019 osallistuneita naisia motivoi vahva tarve puolustaa naisten oikeutta elää vapaana väkivallasta ja syrjinnästä, ja vahvistaa monimuotoisuuden ja osallisuuden kunnioittamista yhteiskunnassa. Vuosikymmenten aikana kasvanut tyytymättömyys autoritaariseen hallintoon johti siihen, että naiset liittyivät vastarintaliikkeeseen taistelemaan poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksiensa puolesta köyhien elinolojen ja romahtavan talouden keskellä, sekä kumoamaan yleistä järjestystä ja perheoikeutta koskevaa naisia sortavaa oikeudellista kehystä.

Tutkimustuloksista nousi erityisesti nuorten naisten aktiivinen rooli sekä mielenosoitusten suunnittelussa että toteuttamisessa. Lisäksi naiset nostivat keskusteluun naisten oikeuksiin vaikuttavia oikeudellisia puitteita laatimalla uudelleen säännöksiä, jotka rajoittavat naisten oikeuksia henkilökohtaista asemaa koskevassa laissa ja perheoikeudessa aktiivisilla kampanjoilla sekä verkossa että sen ulkopuolella.

Naisten ponnistelut olivat merkittäviä, mutta monet naiset kohtasivat myös vakavia haasteita, kuten fyysistä ja henkistä häirintää, seksuaalista hyväksikäyttöä ja uhkailua kaduilla sekä perheensä ja yhteisönsä kieltäytymistä osallistumisesta. Tutkimus arvioi sukupolvien erojen sekä kulttuuristen ja uskonnollisten näkökohtien vaikuttaneen tähän.

Vallankumouksen onnistuminen myötä monien perheiden asenteet kuitenkin muuttuivat sen suhteen, miten he näkivät ja kohtelivat naisia ​​ja tyttöjä poikiinsa verrattuna. Naiset saivat tunnustusta keskeisestä roolistaan ​​vallankumouksessa ja laajemmin yhteiskunnassa, mikä on jossain määrin näkynyt myös naisten nousuna päätöksentekotehtäviin.

Kuva: CMI

Tarve yhdistää muodolliset ja epäviralliset prosessit

Omdurmanin pyöreän pöydän keskustelu kokosi yhteen noin 30 asiantuntijaa ja politiikan toimijaa Sudanista ja kansainvälisestä yhteisöstä. Keskustelua vetivät CMI:n Senior Manager Sylvia Thompson ja Ahfadin yliopiston Gender Instituten johtaja, professori Balghis Badri.

Pääpainopisteenä keskustelussa oli naisten roolin kehitys vallankumouksen aikana ja sen jälkeen. Erityisesti pohdittiin, olivatko saavutukset pysyviä pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla. Monet totesivat, että naiset eivät olleet mukana Juban rauhansopimukseen vuonna 2020 johtaneissa keskusteluissa, joten sopimus ei heijasta vallankumouksen vaatimuksia. Nykytilanteessa huolenaiheena on naisten vähäinen osallistuminen meneillään oleviin keskusteluihin turvallisuussektorin uudistamiseksi. Osallistuminen olisi olennaista naisten suojelun varmistamiseksi.

”Meidän on otettava opiksi menneisyyden syrjäytymisen kokemuksista – naisten arvoa ei usein nähdä heidän panoksensa kautta, vaan se typistyy numeroiksi”, sanoi yksi osallistujista.

Osallistujat olivat yhtä mieltä tutkimuksen suosituksesta, joka kannusti kehittämään yhteistä naisten agendaa, mutta korostivat, että se on ankkuroitava Sudanin kulttuurisiin ja uskonnollisiin realiteetteihin. Agendan olisi otettava huomioon ja pyrittävä lisäämään yhteisymmärrystä pääkaupungin ja osavaltioiden erilaisista tarpeista, ja se voisi toimia tärkeänä välineenä poliittisen tahdon kasvattamiseksi ja naisten mielekkään osallistumisen lisäämiseksi.

”Representaatio ei edellytä joka ikisen yksittäisen ryhmän sisällyttämistä – mutta kuitenkin tarpeeksi ihmisryhmiä, jotta useimmat ihmiset kokevat olevansa edustettuina”, eräs keskustelija kertoi.

Kuva: CMI

Lisäksi keskustelussa nostettiin esiin, että erityisesti naiset ja muut syrjäytyneet ryhmät päätyvät usein osaksi epävirallisia prosesseja, jotka etenevät muodollisten prosessien rinnalla. Sudanissa naiset ovat esimerkiksi aktiivisesti muovanneet keskustelua lainsäädäntökehykseen liittyvistä muutoksista, mutta uudistusten etenemistä ovat estäneet institutionaaliset ja byrokraattiset rakenteet tai esteet, sekä poliittisen tahdon puute. Kuilua muodollisen ja epävirallisen välillä olisi kurottava umpeen.

Keskustelun lopuksi Elisa Tarnaala, CMI:n naisten rauhanturvaamisen vanhempi neuvonantaja, puhui alueellisista trendeistä, koalitioiden rakentamisen kasvavasta merkityksestä naisryhmien keskuudessa sekä erilaisten protestiliikkeiden vaatimuksista globaalitasolla. Protestiliikkeet jakavat yleisesti poliittisen järjestelmän, taloudellisen oikeudenmukaisuuden, siviilioikeuden ja maailmanlaajuisen oikeuden vaatimukset. Kun tarkastellaan sitä, miksi naiset protestoivat, ensimmäinen syy on usein poliittisen järjestelmän muutosvaatimukset, toinen naisten oikeudet ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen, kolmas sodan lopettaminen ja neljäs taloudellinen tilanne. Nämä motivaattorit nousivat esiin myös Ahfadin kanssa tehdystä tutkimuksesta.

CMI:n vanhempi neuvonantaja Elisa Tarnaala ja Senior Manager Sylvia Thompson johtivat keskustelua yhdessä Ahfadin yliopiston professori Balghis Badrin kanssa: Kuva: CMI.

”On tärkeää huomata, että kun puhumme poliittisesta muutoksesta, emme voi erottaa naisten oikeuksia maan yleisistä poliittisista oikeuksista”, Tarnaala painotti. ”Niin kauan, kun naisiin kohdistuu väkivaltaa, naisilla ei ole täysiä yhtäläisiä oikeuksia. Mitä hyötyä on täysistä poliittisista oikeuksista, jos naiset ovat vaarassa joutua tapetuiksi kotonaan? Tämä ei ole erityistä Sudanille tai edes alueelle – ongelma on maailmanlaajuinen.”

CMI jatkaa yhteistyötä Ahfad University for Women -yliopiston kanssa kehittämällä ja laajentamalla tutkimusta ja sen soveltuvuutta, ja on parhaillaan mukana kehittämässä tietokantaa pätevistä ja kiinnostuneista naisista, jotka voisivat toimia Sudanin siirtymäkauden hallituksessa. Naisten mielekkään osallistumisen tukeminen rauhanprosesseissa ja poliittisessa päätöksenteossa on CMI:n institutionaalinen prioriteetti sekä Sudanissa että sen ulkopuolella.