fbpx

Vuosi Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta – millaisia toiveita ukrainalaisilla on rauhasta?

Julkaistu 22.2.2023

Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Haastattelimme kolmea CMI:n yhteistyökumppania siitä, mitä kestävään rauhaan tarvitaan.

Kuva: Julia Tyshchenko, National Platform for Resilience and Social Cohesion perustaja.


Mitä ovat ukrainalaiset toivovat tulevaisuudelta?

”Uskon, että juuri nyt ukrainalaisten unelma on kirjaimellisesti selviytyä tästä sodasta ja huolehtia perheistään ja lapsistaan. Olen päättänyt jäädä Kiovaan, missä meillä oli tänäänkin ilmahälytys. Toinen asia, mitä ukrainalaiset odottavat on, että rauha saavutetaan voiton kautta, ja että rauhasta tehdään kestävä. Ilman Itä-Euroopan maiden ja Ukrainan suvereniteettia meillä ei ole turvallisuutta.

Ukrainan tuleva elpyminen voi tarjota mahdollisuuden maan nykyaikaistamiseen. Tämä on loistava tilaisuus muuttaa joitain asioita Ukrainassa parempaan ja kestävämpään suuntaan.”


Mitä tarvitaan kestävään rauhaan Ukrainassa?

”Kyse on rauhan laadusta, sen kestävyydestä ja takuusta, etteivät tällaiset hyökkäykset toistu. On mahdollista, että muutkin valtiot maailmassa saattaisivat kokeilla vastaavaa muilla alueilla. Siksi on tärkeää, että länsivallat tukevat globaalia turvallisuutta. Tarvitsemme solidaarisuutta ja yhteistyötä valtioiden välillä. Valitettavasti monenväliset järjestöt, kuten YK ja ETYJ, eivät ole osallistuneet tämän konfliktin ratkaisemiseen. Kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää tulisi uudistaa.

Jotta meillä olisi rauha, meidän on myös tarkasteltava miehityksen seurauksia ja niiden poistamista. Nämä seuraukset – humanitaariset, taloudelliset ja sosiaaliset – ovat erittäin merkittäviä Ukrainalle ja koko alueelle. Emme luultavasti vielä edes tiedosta kaikkia seurauksia, ja edessä on paljon työtä sen ymmärtämiseksi, mitä on tapahtunut ja mitä tulisi tehdä seuraavaksi.”


Mikä on joustavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rooli?

National Platform for Resilience and Social Cohesion tekee yhteistyötä Ukrainan eri sidosryhmien, kuten edunvalvontaryhmien, ajatushautojen ja alueellisten liittojen kanssa kasvattaakseen Ukrainan ja sen yhteiskunnan resilienssiä. Kyse on parhaiden käytäntöjen jakamisesta ja keskinäisen luottamuksen lisäämisestä sodan aiheuttaman kriisin ratkaisemiseksi. Meillä on myös temaattisia kiinnostuksen kohteita. Pyrimme esimerkiksi vaikuttamaan sotaveteraanien sopeuttamispolitiikkaan yhteiskunnassa. Meidän on valmistauduttava tähän nyt, ennen kuin sota päättyy.”

 

Volodymyr Lupatsiy, National Platform for Resilience and Social Cohesion perustaja


Mitä ukrainalaiset toivovat tulevaisuudelta?

”Yleisesti ottaen odotan, että Ukrainaa tuetaan myös tulevaisuudessa. Toinen odotus koskee järjestystä ja oikeudenmukaisuutta, johon liittyy kansainvälisen yhteisön tuki ja Ukrainan aloite Venäjän tuomitsemiseksi laittomasta hyökkäyksestä. Kolmanneksi toivomme Ukrainaa EU:n jäseneksi ja että voimme rakentaa vahvempaa Eurooppaa yhdessä. Ukraina on Euroopan mantereella turvallisuuden suuri nettoviejä.”

Miten sota saataisiin loppumaan?

”Kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa, vaan erilaisia kattavia toimenpiteitä: sotilaallista toimintaa ja diplomatiaa sekä Naton ja EU:n yhteistoimintaa. Ukrainan puolustuskykyä on parannettava. Hyökkääjän eristämiseen liittyviä diplomaattisia toimenpiteitä tarvitaan. Meille on erittäin tärkeää osoittaa solidaarisuutta, tuomita aseellinen hyökkäys ja varmistaa, ettei Venäjä voi estää YK:n turvallisuusneuvoston toimintaa. Muuten meidän on vaikea pysäyttää hyökkäys.

Kun puhumme kestävästä rauhasta, meidän on oltava realistisia ja myös kohdattava se tosiasia, että vaikka saisimme takaisin Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, se ei ole tae vakaasta rauhasta. Avainelementti kestävälle rauhalle on se, että Venäjä aloittaa prosessin maansa uudistamiseksi. Se tarkoittaa, että kansainvälisiä pakotteita ei voida lopettaa, kun Ukrainan alueellinen koskemattomuus on palautettu. Pakotteiden on oltava kytköksissä Venäjän sitoutumiseen itsensä uudistamiseksi.”

Mikä on resilienssin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rooli kestävän rauhan rakentamisessa?

”Vastarinta Ukrainassa on sankarillista. Ei pelkästään Ukrainan asevoimissa vaan myös muissa Ukrainan yhteiskunnan osissa. Viime kädessä puhutaan ihmisten resilienssistä. Meillä on todellakin ollut solidaarisuuden, vapaaehtoistyön ja erilaisten kansalaisyhteiskunnan aloitteiden aalto. Ukrainalaisen resilienssin kaava perustuu ukrainalaisen kulttuurin erityispiirteisiin, kuten itseorganisoitumiseen, itsesuojeluun, sekä eurooppalaisten arvojen, ihmisarvon ja vapauden, suojeluun. On tärkeää, että nämä käytännöt, lähestymistavat ja mallit institutionalisoidaan ja että ne saavat kansainvälistä tunnustusta.”

Oleh Saakian, National Platform for Resilience and Social Cohesion perustaja

Sotaa on jatkunut vuoden – mitä toiveita sinulla on tulevaisuudesta?

”Olemme maailmanlaajuisesti mieltäneet Venäjän erittäin voimakkaaksi. Ukrainaan liittyneet odotukset olivat aivan erilaiset. Ukrainan vahvuus on yllättänyt monet ja vastustuksemme on jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa. Tänä vuonna on tärkeää pohtia näitä kyvykkyyksiä ja etenkin resilienssiä. Ukraina puolustaa itseään ja samalla myös Eurooppaa. Tiedämme jo, mikä rauhan hinta on. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat kärsineet suuresti ja luopuneet alueistaan.”


Kuinka saada sota päättymään?

”Vastarintaamme liittyy kaksi kerrosta: Venäjän ja Ukrainan sota, mutta myös maailmanlaajuinen uhka, että yksi maa voi todellakin rikkoa yhteisiä sääntöjä ilman rangaistusta.

Ukrainassa puhumme vapautumisesta, turvasta ja turvallisuudesta. Jotta nämä voitaisiin saavuttaa, Venäjää ei voida jättää rankaisematta siitä, mitä se on tehnyt demokraattisille maille, jo ennen Ukrainaa. Emme halua löytää itseämme sellaisesta maailmasta – se ei ole vakaa. Ukrainassa tarvitaan alueiden vapauttamista, positiivisen rauhan luomista ja sen varmistamista, että olemme suojassa hyökkäykseltä. Kansainvälisen turvallisuuden ja erityisesti Euroopan turvallisuuden nimissä meidän on varmistettava, että kokemuksemme tästä sodasta analysoidaan perusteellisesti, voidaksemme luoda pohjan turvallisemmalle maailmalle, jossa Venäjä tai muut maat eivät voi toistaa tätä.”

Mitä kestävään rauhaan tarvitaan?

”Maailma voi elää ilman Venäjää, mutta Venäjä ei voi elää ilman muuta maailmaa. Silloinkin, kun Ukraina saa takaisin vapautensa, meidän on tärkeää pohtia, miten Venäjä saataisiin muutoksen tielle. Sodan jälkeinen integraatio on meille tärkeää synergian saavuttamiseksi, ja yksi tavoista saavuttaa pitkäkestoinen rauha.

Sodan alusta lähtien National Platform for Resilience and Social Cohesion on ollut mukana erilaisissa vuoropuheluprosesseissa ja toiminnassa kansalaisjärjestöjen ja hallitusten kanssa, ja tehnyt yhteistyötä tiedonkeruussa. Meillä on asiantuntemusta, verkosto ja useita viestintäkanavia. Kansainvälisten ja kansallisten verkostojen luottamus meihin on auttanut meitä ymmärtämään tilannetta paremmin. Ukrainassa on tärkeää työskennellä ”piilossa” olevien haasteiden kanssa. Meillä on asiantuntemusta ja toivomme, että voimme vaikuttaa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.”

 

The National Platform for Resilience and Social Cohesion (aiemmin Kansallinen foorumi ”Dialogue on Peace and Secure Reintegration”) perustettiin vuonna 2018 kansalaisaloitteena Ukrainan kansalaisyhteiskunnan edustajien toimesta, yhteistyössä CMI:n – Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa. Se muodostaa kattavan, monia sidosryhmiä käsittävän ja monitasoisen dialogifoorumin, joka toimii kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Ukrainassa. Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä, ja vastauksena seuranneeseen kriisiin, kansallisen foorumin keskeisenä tehtävänä on ollut mobilisoida, tukea ja ajaa monialaisia aloitteita, joilla pyritään lisäämään resilienssiä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Ukrainassa.

Kansallista foorumia on tuettu Euroopan unionin rahoittaman projektin ”Building Resilience in Conflict through Dialogue” kautta ja CMI:n toteuttamana, yhteistyössä Ukrainian Center for Independent Political Research (UCIPR) ja Ukrainian Helsinki Human Rights Unionin (UHHRU) kanssa.