fbpx

Vaiennettujen ääni – Malilainen aktivisti Fadimata Walett Oumar uskoo, että naiset ovat avain rauhanomaisempaan tulevaisuuteen Sahelissa

Julkaistu 25.8.2022

Malilainen aktivisti ja tuareg-muusikko Fadimata Walett Oumar on taistellut pitkään rauhan ja naisten oikeuksien puolesta. Walett Oumar uskoo, että naisten kouluttaminen tarjoaa avaimet rauhanomaisempaan tulevaisuuteen konfliktien riivaamassa Sahelissa.

”Jokaisen äidin täytyy selittää lapsilleen, että terrorismi ei ole ratkaisu”, sanoo malilainen aktivisti Fadimata Walett Oumar. Kuva: Maria Santto/CMI

Lisääntynyt jihadistinen väkivalta Sahelin alueella uhkaa Afrikan vakautta. Samalla kun väkivalta levittäytyy yhä laajemmalle alueelle, on selvinnyt, että terrorismin vastustaminen asein ei tuo rauhaa.

Yleinen turhautuneisuus Sahelin alueen maiden hallituksiin kasvaa, ja levottomuudet alueella ovat johtaneet armeijan vallankaappauksiin. Yksi viimeaikaisen väkivallan keskuksista on Mali, jossa ihmiset elävät jatkuvassa pelossa, sanoo aktivisti ja muusikko Fadimata Walett Oumar.

”En ymmärrä, miten aseelliset ryhmät etenevät tällaisesta sotilaallisesta läsnäolosta huolimatta. Aina kun vaikuttaa, että nämä ryhmät olisi voitettu, ne palaavat voimalla. Monet ihmiset Sahelissa ovat yhtä ymmällään kuin minä.”

Walett Oumar tunnetaan paitsi pitkäaikaisena rauhan ja naisten oikeuksien puolestapuhujana, myös kuuluisana tuareg-laulaja ”Discona”, joka soittaa aavikkobluesia Tartit-yhtyeensä kanssa. Hän oli puhujana viidettä kertaa järjestetyssä National Dialogues -konferenssissa, joka toi noin 120 rauhanvälityksen asiantuntijaa 30 eri maasta Helsinkiin 15.–16. kesäkuuta.

Sahelin ongelmien ytimessä on nuorten miesten pettymys. Miehillä ei ole työpaikkaa tai koulutusta, jolloin helpolta vaikuttavan ratkaisun tilanteeseen tuovat terroristiryhmät, jotka tarjoavat värvätyille paljon rahaa.

”Terrorismin ehkäisy alueella on yhtä kuin paremman tulevaisuuden tarjoaminen näille nuorille miehille. Sahelin alueelle on luotava suuria kehitysprojekteja. Miksi kukaan haluaisi kuolla taistelussa, jos parempi vaihtoehto on tarjolla? Liittyessään terroristiryhmiin nuoret miehet eivät tiedä palaavatko he enää takaisin”, Walett Oumar sanoo.

Fadimata Walett Oumar ja muita naisia kuvattuna Sag-Nioniogon pakolaisleirillä Burkina Fasossa vuonna 2014. Kuva: Marta Amico

”Jokaisen äidin on puhuttava lapsilleen”

Pohjois-Malin tuaregit ovat paimentolaisia, jotka maksavat maan terrorismista kovaa hintaa. Ongelman ratkaisemisessa Walett Oumar korostaa naisten roolia. Työssään malilaisten tuareg-naisten yhdistyksen koordinaattorina hän on keskittynyt kasvattamaan tietoisuutta siitä, miten naiset voivat ehkäistä väkivaltaa.

”Jokaisen äidin täytyy puhua lapsilleen ja selittää, että terrorismi ei ole ratkaisu. Monet eivät edes tiedä, kuuluvatko heidän poikansa näihin ryhmiin vai eivät.”

Walett Oumarin mukaan monet tuareg-naiset eivät esimerkiksi ole tietoisia siitä, miten laiton kullankaivuu ruokkii terrorismia Pohjois-Malin alueella.

”Kaivostyö luonnollisesti tarjoaa työpaikkoja heidän pojilleen, mutta voitot menevät terroristien taskuihin ja ruokkivat väkivaltaa.”

Tuareg-naisten mahdollisuuksia vaikuttaa maan tilanteeseen nakertaa heidän syrjitty asemansa. Monet ovat kouluttamattomia ja lukutaidottomia, mikä yhdistettynä turvallisuusongelmiin ja etäisyyksiin vaikeuttaa naisten osallistumista rauhanrakentamiseen Malissa.

Walett Oumarin mielestä naisilla on käsissään ratkaisun avaimet rauhanomaisempaan tulevaisuuteen kaikkialla Sahelissa, jos heidän koulutukseensa panostetaan. Esimerkiksi Malissa pelkästään naisten läsnäolo päätöksenteossa on nostanut esiin koulutuksen ja terveyden kaltaiset asiat samalla kun miehet usein keskittyvät turvallisuuskysymyksiin. Naisten osallisuus onkin edistänyt suoraa ja selkeää muutosta eri yhteisöissä.

”Muutos alkaa tavallisten naisten tukemisesta. Minun tehtäväni on puhua vaiennettujen puolesta, jotta he saavat äänensä kuuluviin.”

Tartit-yhtyeen Amankor/The Exile -albumin kansikuva. Albumi julkaistiin vuonna 2019.

Yhtenäisyyden laulu

Walett Oumarin aktivismia ovat muovanneet vahvasti hänen henkilökohtaiset kokemuksensa, kuten vuodet maanpaossa.

”Olen ollut pakolainen useita kertoja. Se on osoittanut minulle sodan erittäin haitallisen puolen. Kokemukseni ovat lisänneet voimaani taistella rauhan puolesta. Rauhan aikana voimme löytää tapoja auttaa ihmisiä. Kun meillä on sota, se ei ole mahdollista. Silloin ihmiset auttavat terroristeja, koska heiltä saa rahaa. Epätoivoinen tilanne saa ihmiset tekemään epätoivoisia asioita.”

1990-luvun alussa tuaregit tarttuivat aseisiin Malin ja Nigerin hallituksia vastaan. Monien muiden tavoin myös Walett Oumar joutui pakenemaan väkivaltaa. Hän asui pakolaisleireillä Burkina Fasossa koko 1990-luvun.

Siellä pakolaisten epätoivoinen tilanne sai hänet perustamaan sekä yhdistyksen että yhtyeen vuonna 1995.

2010-luvun alussa Walett Oumar palasi samoille leireille kolmesti, kun nyt vallitseva kriisi puhkesi tuareg-kapinallisten yhdistettyä voimansa islamistitaistelijoiden kanssa.

Jihadistit kaappasivat kapinan nopeasti itselleen ja yrittivät pakottaa Pohjois-Sahelin noudattamaan tiukkaa sharia-lakia. Tämän myötä yksi Afrikan mantereen musiikillisesti rikkaimmista alueista kuihtui hetkeksi. Muusikoiden soittimia rikottiin ja radioasemia poltettiin. Musiikin soittamisesta rangaistiin ruoskinnalla tai jopa vankeudella.

Tilanne oli erityisen vaikea Walett Oumarille ja hänen yhtyeelleen. Tartit oli yksi ensimmäisistä tuareg-bändeistä, joka alun perin koostui pelkästään naisista. Lisäksi Tartit oli onnistunut tuomaan tuareg-musiikin maailmankartalle. Jihadistien vallankaappauksen myötä yhtye hajosi kahtia Mauritanian ja Burkina Fason pakolaisleirien kesken.

Musiikilla on tärkeä rooli tuareg-naisten elämässä. Se antaa heille vapautta ja äänen.

”Elämä ilman musiikkia ei ole mahdollista. Itse kuolisin mieluummin kuin eläisin niin, etten voisi enää esiintyä, luoda tai kuunnella musiikkia”, Walett Oumar totesi vuonna 2013.

Nyt yhtye on julkaissut neljännen albuminsa ja on valmis palaamaan kiertueelle koronaviruspandemian helpottaessa.

Tuaregien tamasheq-kielessä ”tartit” tarkoittaa liittoa tai yhtenäisyyttä. Laulut eivät kerro vain tuareg-kansan yhtenäisyydestä, vaan myös kaikkien malilaisten yhtenäisyyden tarpeesta sukupuolesta tai etnisyydestä riippumatta.

”Musiikissamme on hyvin paljon kyse rauhasta.”

Antti Ämmälä / CMI