CMI Suomi-areenassa – Sotaisa maailma ja Nato-Suomi muovaavat rauhanvälitystä
CMI:n paneelissa suomalaisen rauhanvälityksen ja maailmanpolitiikan suuntaviivoista keskustelivat CMI:n Ville Brummer sekä kansanedustajat Inka Hopsu (vihr) ja Arto Suhonen (kok). Kuva: Maria Santto / CMI
Ukrainan sota, kansainväliset suhteet ja turvallisuuspolitiikan kysymykset puhuttivat Suomi-areenassa. CMI:n paneelikeskustelussa todettiin, että Suomen kyky välittää rauhaa säilyy myös Nato-jäsenenä. Työ rauhan hyväksi on paikallaan epävarmassa maailmantilanteessa.
Suomi-areena kokosi heinäkuun puolivälissä maan poliittiset ja yhteiskunnalliset päättäjät keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Yksi keskeinen Porissa puhuttanut teema oli Ukrainan sota.
CMI järjesti Porissa keskustelupaneelin “Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomeen rauhanvälittäjänä”, jossa maailmanpolitiikan muutoksista keskustelivat CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer sekä kansanedustajat Arto Satonen (kok) ja Inka Hopsu (vihr). Paneelin juonsi toimittaja Marja Sannikka.
CMI:n panelistien mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei muuta Suomen kykyä välittää rauhaa. Norjan profiloituminen rauhanvälityksessä ansioituneeksi Nato-maaksi on kannustava esimerkki myös Suomelle, totesi Arto Satonen.
Ville Brummer kertoi, että Suomen Nato-hakemus on aiheuttanut maailmalla monenlaisia reaktioita.
“Muutamat maat, kuten Algeria ja Etelä-Afrikka, voivat olla pettyneitä siihen, että Suomi ja Ruotsi poistuvat ‘puolueettomien maiden’ kerhosta. Moni muu maa sen sijaan on mieltänyt Pohjoismaat jo pitkään osaksi Natoa.”
Brummer muistutti, että Suomen Nato-jäsenyys on suora seuraus Ukrainan sodasta. Ratkaisuja sotaan on haettava yhteisistä näkökulmista Venäjän ja Ukrainan välillä.
“Rauhanneuvotteluiden asialista alkaa olla jo hyvin selkeä: tarvitaan tulitaukosopimus ja vastauksia aluekysymyksiin. On ratkaistava Ukrainan tulevat turvallisuusjärjestelyt ja ulkopoliittinen asema sekä kiireellisesti otettava huomioon myös sodan sivuvaikutusten kuten ruokapulan välitön lieventäminen.”
CMI:n paneelikeskustelu täytti katsomon sateisesta säästä huolimatta. Keskustelun aikana panelistit vastasivat myös yleisökysymyksiin. Kuva: Maria Santto / CMI
Maailman jakautuminen Venäjän ja Yhdysvaltain tukijoihin sen sijaan voisi tehdä rauhanvälityksestä nykyistä vaikeampaa. Näin kävisi erityisesti, jos myös Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat valitsisivat puolensa suurvaltojen välillä.
Brummer huomautti, että Ukrainan sodan päättäminen edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa.
”Sen pitäisi merkitä loppua Venäjän viime vuosien toimille, eikä alkua ajalle, jossa muu maailma vain sopeutuu Venäjän toimiin.”
Kehitysrahoituksen tai rauhanvälityksen rahoituksen leikkaaminen tulevina vuosina asevarustelun kustannuksella heikentäisi lännen asemaa muun maailman silmissä, todettiin paneelissa. Venäjän vaikutusyritykset esimerkiksi Afrikan maissa saavat valitettavaa lisäpontta, jos rahoitusta leikataan sen varjolla, että Euroopassa on oma pakolais- ja turvallisuuskriisi.
Maailman konfliktien määrä on kasvussa. Panelistit totesivatkin yhteisesti, että kiristyvässä tilanteessa Suomen on jatkettava kansainvälistä työtään rauhanvälityksen parissa.
“Sodat tulevat kalliiksi myös meille. Suomen pitää panna likoon oma osaamisensa paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi”, Inka Hopsu huomautti.
Vaikutusmahdollisuuksia on myös tulevaisuudessa. Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2025. Sitä ennen on pidettävä eurooppalaisten kodit lämpiminä kahden talven yli, Suomen on otettava paikkansa Natossa ja haettava aktiivisesti ratkaisua Ukrainan sodalle siten, että emme rakenna kuilua eri maiden tai alueiden välille.
“Tulevaisuuden blokkipolitiikka on pelko monelle. Suomi voi olla tulevaisuudessa esimerkkinä siitä, että myös osana Natoa voi edistää eri harmaan sävyjä”, Ville Brummer totesi.
Katso Suomi-areenan keskustelut täältä:
CMI:n paneeli 14. heinäkuuta: ”Miten NATO-jäsenyys vaikuttaa Suomeen rauhanvälittäjänä”