fbpx
Koti
English
Arabic
Haku
Valikko

Seuraa
meitä

Ukrainan sota muokkaa maailmanjärjestystä – Suomelle Nato-jäsenyys voi tuoda uusia mahdollisuuksia rauhanvälityksessä

Julkaistu 3.6.2022

Ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen johtaja Katja Ahlfors ja CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas keskustelivat Ukrainan sodan vaikutuksista maailmanjärjestykseen CMI:n tilaisuudessa toukokuun lopulla. Keskustelua moderoi CMI:n viestintäpäällikkö Antti Ämmälä (vas.).

Ukrainan sota koettelee kansainvälistä järjestelmää sekä luo uusia liittoumia, todettiin CMI:n tukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen järjestämässä tilaisuudessa. Suomen Nato-jäsenyys saattaa olla rauhanvälitystyölle myös mahdollisuus.

CMI on kevään aikana järjestänyt yksityisille tukijoilleen ja kumppaneilleen keskustelutilaisuuksia, joissa pureudutaan Ukrainan sotaan ja sen vaikutuksiin. Toukokuisessa tilaisuudessa pohdittiin sodan vaikutusta maailmanjärjestykseen CMI:n toimitusjohtajan Janne Taalaksen ja ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen johtajan Katja Ahlforsin johdolla.

Puhujien mukaan Venäjä on hyökkäyksellään Ukrainaan kyseenalaistanut niin kansainväliset toimintaperiaatteet kuin yhteisesti hyväksytyn turvallisuusjärjestelmän. Vaarana on, että sota syventää erilaisia jakolinjoja valtioiden välillä.

”Koronapandemian voimistama nationalismi on osaltaan vahvistanut maailman jakautumista pienempiin ryhmittymiin. Tämä on näkynyt aiemmin jo muun muassa teknologiateollisuudessa. Nyt on mahdollista, että kehitys kiihtyy”, Janne Taalas totesi tilaisuudessa.

Nato-jäsenyys tuo uutta konfliktinratkaisuun

Suomi on hakenut Nato-jäsenyyttä Ukrainan sodan keskellä. Sotilaallinen liittoutuminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten käy Suomen aseman rauhanvälittäjänä.

Rauhanvälitys on yksi Suomen ulkopoliittisista vahvuuksista. Suomalainen rauhanvälitys perustuu tiiviiseen yhteistyöhön valtion ja kansalaisjärjestöjen, kuten CMI:n, välillä.

CMI:lle Suomen Nato-jäsenyys luo uusia mahdollisuuksia, Taalas huomautti.

”Meillä ei ole syytä olettaa, että Suomen tuleva Nato-jäsenyys heikentäisi uskottavuuttamme konfliktinratkaisutyössä. Esimerkiksi Norja on näyttänyt erinomaista esimerkkiä Nato-maana, jonka ulkopolitiikassa rauhanvälitys on keskiössä”, Ahlfors sanoi.

Suomen on nojattava ulkopoliittisiin vahvuuksiinsa myös tulevaisuudessa, huomautti Ahlfors. Sen on sodan myötä pyrittävä entisestään vahvistamaan yhteisiin sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Myös kestävän kehityksen on säilyttävä keskeisenä globaalina tavoitteena.

Kansainvälinen järjestys murroksessa

CMI:n kaltaisten itsenäisten rauhanvälittäjien asema on vahvistunut tilanteessa, jossa suurvaltajännitteet rapauttavat monenkeskisten järjestöjen kykyä edistää rauhaa.

YK tai Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö Etyj eivät ole kyenneet puuttumaan Ukrainan sotaan. Katja Ahlfors kuitenkin muistutti, että myös kansainväliset järjestöt ovat enemmän kuin jäsentensä summa. Muun muassa monet YK-järjestöt ovat onnistuneet jatkamaan arvokasta työtään myös sodan keskellä.

”Esimerkiksi [YK:n pääsihteerin] António Guterresin vierailulla Kiovassa ja Moskovassa oli merkitys, sillä se edesauttoi humanitaaristen käytävien avaamista hetkellisesti. Myös ETYJ on yhä tärkeä – siellä on sovittu Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja sen arvopohjaisuudesta. Nämä eivät ole kadonneet minnekään, vaikka nykyinen konflikti sitä horjuttaakin,” Ahlfors sanoi.

Pakotteet ovat eristäneet Venäjän lännestä. CMI:n tilaisuuden puhujat totesivat, että pakotteiden vaikutukset säteilevät oletettavasti niin Kiinan ja Yhdysvaltain kaltaisten suurvaltojen kuin esimerkiksi Afrikan maiden politiikkaan ja kauppaan.

”Ukrainan sota tulee määrittämään koko 2020-luvun politiikkaa ja sitä, millaisia kumppanuuksia kansainvälisesti muodostuu”, Taalas huomautti.