Koronakriisi tekee konfliktimaista entistä hauraampia – Lisää apua tarvitaan rauhan ja kestävien yhteiskuntien rakentamisessa

Konfliktialttiit ja jo konfliktissa elävät maat ovat vaarassa joutua koronakriisin suurimmiksi kärsijöiksi. Näiden maiden on kamppailtava entistä kovemmin kriisin aiheuttaman epävakauden torjumiseksi, ja ne myös tarvitsevat enemmän apua rauhanprosesseissaan ja kestävien yhteiskuntien rakentamisessa. Kriisin aikana CMI voi käyttää asiantuntijuuttaan luodakseen ja lisätäkseen vuoropuhelua, rakentaakseen luottamusta ja pitääkseen kanavia auki konfliktiosapuolten välillä. Käytämme uusia virtuaalisia työkaluja ja alustoja pitääksemme yhteyttä yhteistyökumppaneihimme.

”Todennäköisesti maissa, joissa yhteiskuntien rakenteet ovat heikentyneet aseellisten konfliktien takia, on myös vaikeampaa löytää yhteisymmärrystä koskien näitä ulkopuolelta tulevia uhkia”, sanoo CMI:n vanhempi neuvonantaja Elisa Tarnaala. Kuva: Riku Isohella

Maaliskuun lopussa CMI:n asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan koronaviruskriisistä ja sen vaikutuksista rauhanvälitykseen. Vaikka Eurooppa onkin kohdannut sataan vuoteen pahimman terveyskriisinsä, kärsivät konfliktialueet kriisistä kuitenkin eniten.

”Huomaamme Euraasiassa, että pandemia vaikuttaa eniten niihin ihmisiin, jotka olivat jo ennestään haavoittuvassa asemassa ja elivät turvattomien konfliktialueiden keskellä. Valtioiden ja konfliktien rajojen sulkemisen vuoksi nämä konfliktialueet ovat muuttumassa ghetoiksi. Näillä alueilla on jo alun alkaenkin heikot terveydenhuoltojärjestelmät, ja ne romahtavat todennäköisesti paljon nopeammin kuin vahvemmat järjestelmät maailman vauraammissa osissa”, sanoo CMI:n vanhempi neuvonantaja Denis Matveev.

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut maailmanlaajuista tulitaukoa maailman konfliktialueilla haavoittuvassa asemassa olevien siviilien suojelemiseksi pandemian seurauksilta. Guterres korosti, että heikoimmassa asemassa olevat – naiset ja lapset, vammaiset, vähemmistöt, kotinsa pakon edessä jättäneet ja pakolaiset – ovat suurimmassa vaarassa kärsiä taudin seurauksista. Johtajat ympäri maailman ovat säestäneet Guterresia tulitaukovetoomuksessa.

Yhteiseen uhkaan keskittyminen voi tarjota lisäsysäyksen rauhan edistämiselle

CMI:n asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että konfliktin keskellä elävät ja konfliktialttiit maat tulevat muuttumaan entistä hauraammiksi tämän pandemian seurauksena. Yhteiskunnalliset ja poliittiset erimielisyydet saattavat korostua, ja tämä vaikuttaa yhteiskuntien kykyyn selviytyä sekä vanhoista että uusista jännitteistä.

”Todennäköisesti maissa, joissa yhteiskunnan rakenteet ovat heikentyneet aseellisten konfliktien takia, on vaikeampaa löytää yhteisymmärrystä nyt myös näitä ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Esimerkiksi Kolumbiassa rauhanprosessi saatiin juuri päätökseen, mutta 40 vuotta vanha konflikti vaikuttaa edelleen vahvasti yhteiskuntaan. Kriisi voi syventää haavoja, jotka eivät ole vielä parantuneet”, huomauttaa CMI:n vanhempi neuvonantaja Elisa Tarnaala.

Nämä konfliktimaat tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan apua rauhanprosesseissaan ja kestävien yhteiskuntien rakentamisessa, jotta ne voivat vastata kansalaistensa toiveisiin rauhasta. CMI:n kaltaisilla itsenäisillä konfliktinratkaisujärjestöillä on hyvät mahdollisuudet tehdä tätä työtä, kun viralliset toimijat, kuten valtiot, keskittyvät nyt enemmän kotimaidensa terveyteen ja talouteen liittyviin huolenaiheisiin.

”Hauraissa yhteiskunnissa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan vuoropuhelun synnyttämistä, eri marginaalisten ryhmien osallistumisen tukemista ja luottamuksen lisäämistä, jotta ne voisivat päästä ulos tästä pitkittyneestä kriisistä. Kaikki tämä on CMI:n asiantuntemuksen ytimessä”, kertoo CMI:n neuvonantaja Mikko Patokallio.

Myönteistä on, että keskittyminen koronaviruksen luomaan yhteiseen uhkaan voi joissain tilanteissa myös tarjota lisäsysäyksen rauhaan. Tämä voi koskea esimerkiksi tulitaukojen solmimista. Pitkällä aikavälillä kriisi voi myös elvyttää hiipunutta kansainvälistä yhteistyötä.

”Koronaviruksen osalta meillä on edessämme kaikille yhteinen haaste. Yhteistyölle ja kokemuksien jakamiselle tulee olemaan tilaa tulevaisuudessa, sillä tämä on sama kriisi meille kaikille”, tiivistää CMI:n EU-suhteista vastaava johtaja Roxana Cristescu.