fbpx

Eurooppa tarvitsee dialogia

Julkaistu 11.6.2019

Mitä parin viikon takainen eurovaalitulos tarkoittaa Euroopan tulevaisuuden ja turvallisuuden kannalta? Pystyykö epäyhtenäinen eurooppalainen yhteisö vastaamaan tämän ajan vakaviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja valtapolitiikan nousuun? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia CMI:n kesäisellä juhlaillallisella Kalastajatorpalla.

YLEn toimittaja Annika Damström, Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen, professori Juhana Aunesluoma, kansanedustaja ja CMI:n hallituksen jäsen Jutta Urpilainen, sekä Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen.

CMI:n vuotuinen juhlaillallinen järjestettiin tällä kertaa kesäisissä merkeissä 6.6. Kalastajatorpalla. Illan teemana oli ”Geopoliittinen ilmastonmuutos – mitä Eurooppa voi tehdä?”, josta keskustelemaan oli saatu monialainen asiantuntijaryhmä.

Yleisradion toimittaja Annika Damströmin juontaman tilaisuuden pääpuhujana toimi Euroopan komission varapuheenjohtaja ja komissaari Jyrki Katainen. Katainen korosti, että kiertotalous, keinoäly, turvallisuus ja Afrikka ovat hänen mukaansa tällä hetkellä neljä tärkeintä asiaa Euroopan tulevaisuuden kannalta. Kataisen mukaan varsinkin kiertotaloudessa on suomalaiselle osaamiselle suuria mahdollisuuksia.

Annika Damström haastattelee Jyrki Kataista.

Kaitainen listasi päähuolekseen Euroopassa tällä hetkellä liberaalidemokratian kyseenalaistavat johtajat. ”Eurooppaa haastetaan paljon ulkopuolelta, ja meidän tulisi pystyä puolustamaan yhteisiä eurooppalaisia arvojamme”, hän painotti.

Illan ohjelmaa täydensi paneeli, jossa Euroopan murroksesta keskustelivat Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen, professori Juhana Aunesluoma, Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen sekä kansanedustaja ja CMI:n hallituksen jäsen Jutta Urpilainen.

Jutta Urpilainen totesi poliittisen kentän pirstaloituneen, ja muutoksen pelon ruokkineen populismia. Juhana Aunesluoma nosti esille, että populismi on itseasiassa lisännyt poliittista aktivismia.

Juhana Aunesluoma ja Jutta Urpilainen.

Aunesluoma lisäsi myös etäisyyksien ihmisten välillä kasvaneen, vaikka kommunikaatiota onkin entistä enemmän. Tuuli Kaskinen totesi ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun voivan olla pitkällä tähtäimellä eurooppalaisia yhdistävä keino. Mika Vehviläisen mukaan politiikan tulisi reguloida tavoitteita, ei keinoja.

Kaikki panelistit olivat samaa mieltä siitä, että nyt tulisi satsata eurooppalaisia yhdistävien siltojen rakentamiseen. Euroopan polarisoituessa yhdistävien tekijöiden korostaminen nousee elintärkeäksi.