Aasian nousu luo jännitteitä – CMI:n työlle konfliktinratkaisussa uutta kysyntää

Aasia-ohjelman johtaja Oskari Eronen

Taloudellinen ja turvallispoliittinen kilpailu luo jännitteitä Aasiassa. Tässä tilanteessa kysyntää on myös suomalaiselle osaamiselle konfliktien ehkäisemisessa ja ratkaisemissa. Myanmarissa CMI tukee kansallista rauhanprosessia hallituksen ja aseellisten ryhmien välillä.

Aasian merkitys niin poliittisesti kuin taloudellisestikin kasvaa jatkuvasti, mikä näkyy meilläkin Suomessa käydyssä keskustelussa. Kasvun myötä lisääntyvät myös riskit. Jos maanosaa tarkastellaan konfliktipotentiaalin näkökulmasta, nousee esiin kaksi seikkaa.

Sisäisesti monia maita leimaa nopean taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tuoma epävakaus, jota valtioiden keskushallinnot pyrkivät hallitsemaan, osa voimakeinoin. Tällaiset toimet ovat omiaan politisoimaan konflikteja niin, että ne löytävät käyttövoimansa esimerkiksi epätasa-arvosta, identiteetistä, uskonnosta tai etnisyydestä. Näin nämä konfliktit voivat löytää laajempaa kaikupohjaa myös valtioiden rajojen ulkopuolella.

Aasian maiden ulkoisia suhteita hiertävät useat historian rasitteet ja kylmän sodan aikaiset asetelmat, mikä näkyy esimerkiksi avoimina rajakysymyksinä. Uudempana elementtinä vaikuttaa Kiinan taloudellinen ja poliittinen nousu globaaliksi suurvallaksi ja muiden valtioiden pyrkimys vastata tähän haasteeseen. Huomiota on herättänyt Kiinan valtava infrastruktuuriohjelma Aasiassa, Euroopassa ja Afrikassa (Belt and Road Initiative, BRI), jolla se kertoo haluavansa varmistaa raaka-aineiden, energian ja tuotteidensa liikkuvuuden.

Aasiaa on viime vuosikymmenet kuvattu pitkälti taloudellisen kasvutarinan kautta. Nyt rinnalle nousevat vahvasti turvallisuuskysymykset kuten ohjukset, merireitit ja informaatioteknologia. Viimeaikainen keskustelu kiinalaisten 5G-matkapuhelinverkkojen turvallisuusuhkista on tästä hyvä esimerkki.

Geopolitiikkaa ja geoekonomiaa ei voida erottaa toisistaan. Taloudelliseen ja turvallisuuspoliittiseen kilpailuun eivät varaudu vain Kiina ja Yhdysvallat, vaan myös alueelliset vallat. Intian voi esimerkiksi odottaa ulkopoliittisen perinteensä mukaisesti hakevan omaa kolmatta linjaansa.

Nähtäväksi jää millaisia vaikutuksia globaalilla ja alueellisella kilpailulla on pienempiin valtioihin. Missä määrin ne joutuvat valitsemaan puolta vai syntyykö uusia järjestelyjä tehdä yhteistyötä useiden kilpailevien leirien kanssa? Erityisesti talouskysymyksissä Kaakkois-Aasiassa on hyviä kokemuksia alueellisesta yhteistyöstä.

CMI:n neuvonantajat on kutsuttu kehittämään Myanmarin tulitauon valvontaa

Yksi maa, joka etsii tietään, on Myanmar. Se on viime vuosikymmenen ajan avautunut kansainväliseen yhteistyöhön ja alkanut siirtyä sotilasvallasta kohti siviilihallintoa. CMI aloitti tämän vuoden alussa Myanmarissa hankkeen, jolla tuetaan kansallista rauhanprosessia keskusvallan ja etnisten aseellisten oppositioryhmien kesken. Rauhanprosessi ei ole edennyt toivotulla tavalla, vaan poliittiset keskustelut ovat jumissa ja tulitauko ei pidä. CMI:n neuvonantajat on kutsuttu auttamaan tulitauon valvonnan kehittämisessä osana luottamuksen rakentamista.

Myanmar on sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti hyvin monikerroksinen maa, jossa konfliktit ovat juurtuneet monimutkaisiin paikallisiin ja kansallisiin jännitteisiin. Mutta niilläkin on yhteytensä ympäristön muihin maihin – Kiinaan, Thaimaahan, Intiaan ja Bangladeshiin – mikä korostaa tarvetta ymmärtää alueellista dynamiikkaa.

CMI haluaa kehittää asiantuntemustaan ja verkostojaan Aasiassa, ja selvittää missä tilanteissa suomalaisella osaamisella olisi lisäarvoa konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisussa. Muutaman vuoden tunnusteluvaiheen jälkeen päätimme viime syksynä laajentaa ohjelmatoimintaamme Aasiaan. Uusi aluetiimi jatkaa CMI:n perustajan, presidentti Martti Ahtisaaren aiempaa työtä alueella. Vuonna 2005 solmittu rauhansopimus Acehin provinssissa Indonesiassa oli presidentti Ahtisaaren, Kaakkois-Aasian maiden ja EU:n tukema prosessi, joka edelleen tukee CMI:n tunnettuutta alueella.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Uuden Suomen Vieraskynä-palstalla. Kirjoitus on osa CMI:n ja Uuden Suomen blogiyhteistyötä.