”Naiset ovat rauhantekijöinä alikäytetty voimavara”
Naisten heikon aseman parantaminen rauhantekijöinä herätti vilkkaan keskustelun Helsingin yliopiston Tiedekulmassa torstaina. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomella on paljon annettavaa naisten roolin vahvistamiseksi.
Rauhantekijät-keskusteluun osallistuivat tutkija Heikki J. Koskinen (vas.), professori Elina Vuola, CMI:n asiantuntija Hussein Al-Taee ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Kuva: Mia Pohtola
Rauhantekijät-otsikolla järjestetty keskustelussa kohtasivat tutkijat ja käytännön rauhantyön tekijät. Keskustelu oli osa vastavalmistuneen uuden Tiedekulman avaussarjaa Pieni maa, suuri muuttuja.
Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa akatemiaprofessorina työskentelevä Elina Vuola ihmetteli sitä, että naisten asema on edelleen heikko rauhanprosesseissa, vaikka ongelmaan on kiinnitetty huomiota jo pitkään.
”Naiset eivät ole missään konfliktissa uhreja, vaan alikäytetty voimavara”, Vuola sanoi.
Vuola viittasi YK:n tutkimukseen, jonka mukaan vain muutama prosentti rauhansopimusten allekirjoittajista on naisia. Myös rauhanneuvottelijoina on vähän naisia.
”Samalla tiedämme, että naiset ovat monella tapaa yhteiskunnallisen kehityksen mahdollistajia. Tieto naisten heikoista osallistumismahdollisuuksista pitää ottaa hyvin vakavasti.”
Vuola arvioi, että uskonnollinen ääriajattelu on yksi keskeinen syy siihen, että naisilla ei ole roolia rauhanpöydissä.
Tiedekulman yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun rauhasta. Kuva: Mia Pohtola
Naisten roolin vahvistaminen CMI:n työn ytimessä
Naisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen on paitsi tasa-arvokysymys myös luo tutkitusti kestävämpää rauhaa. Ilman osallisuutta merkittävä osa konfliktista kärsivän maan kansalaisista voi hylätä rauhansopimuksen. Rauhanprosessien kapea osallistujaprofiili ja naisten rajaaminen niiden ulkopuolelle voidaan nähdä yhtenä syynä sille, että lähes puolet rauhansopimuksista kaatuu ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.
Naiset tuovat rauhanpöytiin uusia ratkaisuja, ja heidän vaikutusvaltansa parantaa rauhan onnistumisen edellytyksiä esimerkiksi ruohonjuuritasolla. Naisten osallistuminen avaa tietä tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle konfliktin jälkeen.
Naisten roolin vahvistaminen rauhanprosesseissa on yksi CMI:n työn tärkeimmistä periaatteista. CMI pyrkii lisäämään naisten osallistumista konfliktinratkaisuun tuomalla naisia erilaisista yhteiskunnallista ja poliittisista taustoista yhteen käsittelemään heille tärkeitä asioita. CMI myös tukee naisia viemään heidän suosituksiaan rauhanneuvottelujen ja -prosessien viralliselle tasolle. CMI:n naistyö on kansainvälisesti arvostettua.
Tiedekulman keskusteluun osallistunut CMI:n asiantuntija Hussein Al-Taee korosti, että naisten aseman vahvistamisessa on ennen kaikkea kyse heidän todellisista vaikutusmahdollisuuksistaan. Pahimmillaan nainen voi olla rauhanpöydässä vain numero.
”Naiset eivät saa olla vain koristeena”, Al-Taee korosti.
Al-Taee nosti esimerkiksi CMI:n pitkäjänteisen naistyön Jemenissä. CMI tukee jemeniläisnaisista koostuvaa Women’s Forum for Dialogue and Peace -ryhmää, jonka kautta naisten näkemykset pyritään nostamaan osaksi konfliktinratkaisuyrityksiä ja poliittista päätöksentekoa.
”Kun nainen on osa rauhanprosessia, hän haluaa puhua rauhasta usein miestä syvällisemmin. Naisia kiinnostaa koulutus ja lasten tulevaisuus”, Al-Taee peilasi Jemenin esimerkkiä.
Sekä Al-Taee että pitkän linjan rauhanvälittäjä, kansanedustaja Pekka Haavisto muistuttivat, että Suomea halutaan kuunnella maailmalla rauhanrakennuksessa tasa-arvoasioissa. Al-Taee korosti terveen yhteiskunnan peruspilarien, kuten kaikkien oikeudet huomioon ottavan perustuslain ja reilun oikeusjärjestelmän merkitystä kestävän rauhan edellytyksenä.
Haavisto nosti esiin Ahvenanmaan vahvan itsehallinnon ja kielivähemmistöjen oikeudet.
”Meillä on paljon malleja niihin vähemmistöongelmiin, joiden kanssa moni konflikteista kärsivä maa kamppailee.”
Antti Ämmälä/CMI