Selvitys: Suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyö tuottaa tulosta
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu on tehokasta ja tuloksellista. Järjestöt muun muassa rakentavat rauhaa yhteiskunnan eri tasoilla. Näin toteaa tänään julkaistu, ulkoministeriön tilaama riippumaton arviointi.
CMI tukee Etelä-Sudanissa naisparlamentaarikkojen työtä rauhan rakentamiseksi. Kuvassa Anisia Achieng ja Asha Jok.
Arviointi osoittaa, että järjestöjen työstä hyötyvät nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaiden ihmiset. Järjestöt tavoittavatkin ne, joita muut kehitysyhteistyön toimijat eivät tavoita. Järjestöt tukevat ja vahvistavat paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen työtä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
”Arviointi osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa rahoittaa. On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.
Järjestöjen kehitysyhteistyö on toimiva keino konfliktien, köyhyyden ja niiden aiheuttamien muuttoliikkeiden juurisyihin puuttumisessa sekä rauhan rakentamisessa yhteiskunnan eri tasoilla. Järjestöt ovat tehneet myös merkittävää työtä sukupuolten välisen tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseksi.
Arvioinnissa keskityttiin 22 suomalaiseen kansalaisjärjestöön, jotka saavat tällä hetkellä ulkoministeriöltä ohjelmatukea. Näiden järjestöjen kautta kanavoituu valtaosa kansalaisjärjestöjen kehitysrahoituksesta. CMI on yksi järjestöistä.
Arviointi suosittaa, että ulkoministeriö jatkaa kansalaisjärjestöjen ohjelmatukea ja myöntää sitä vähintään neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta kehottaa samalla ministeriötä selvittämään mahdollisuuksia avustusjakson pidentämiseen.
”Pitemmät rahoituskaudet parantavat järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön tuloksia ja tulosten kestävyyttä entisestään, sillä työtä voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti yhdessä kumppanien kanssa”, toteaa ohjelmatukijärjestöjen puheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.