Rauha muutti acehilaisten elämän: ”Ihmiset elävät hymy kasvoillaan”

”Ihmiset elävät hymy kasvoillaan. Näen päivittäin, kuinka ihmiset tarttuvat rauhan tarjoamiin mahdollisuuksiin kohentaa omaa ja perheensä elämää. Muutos entiseen on valtava”, kuvailee acehilainen kansalaisaktivisti Shadia Marhaban.

”Ongelmia on edelleen, mutta kaiken kaikkiaan acehilaiset ovat tyytyväisiä siihen, miten rauha on muuttanut heidän elämäänsä. Rauhan positiivinen vaikutus näkyy myös useilla taloudellisilla mittareilla”, sanoo puolestaan taloustieteilijä Islahuddin acehilaisesta Syiah Kuala -yliopistosta.

Rauha positiivisen kehityksen mahdollistajana

Aceh on esimerkki siitä, kuinka onnistunut rauhanprosessi luo perustan vahvalle talouskehitykselle. Tätä kehitystä on nyt mahdollista arvioida Acehissa, koska rauhan solmimisesta on kulunut riittävästi aikaa.

Presidentti Martti Ahtisaaren ja CMI:n välittämä rauhansopimus päätti vuonna 2005 kolme vuosikymmentä kestäneet aseelliset taistelut Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen välillä. Konfliktissa kuoli tuhansia ihmisiä ja se aiheutti mittavaa aineellista tuhoa niin kodeille kuin yrityksillekin.

Rauhansopimuksen solmimisen aikaan Aceh oli syvässä ahdingossa, koska tsunami oli vastikään iskenyt maakuntaan. Rauhansopimus antoi Acehille erityisitsehallinnon, jonka ansiosta sillä on laaja päätösvalta esimerkiksi talousasioissa. Jälleenrakennusvaihe toi maakuntaan paljon ulkomaista talousapua.

Indonesian tilastokeskuksen mukaan Acehin työttömyysaste on lähes puolittunut rauhan aikana. Kun työttömyysaste vuonna 2005 oli 14 prosenttia, viime vuonna luku oli laskenut 7,6 prosenttiin. Myös köyhyys on vähentynyt selvästi. Köyhien osuus väestöstä on pienentynyt 28,7 prosentista 16,4 prosenttiin.

Elinajanodotetta, koulutusta ja elintasoa mittaava YK:n inhimillisen kehityksen indeksi on samalla tasolla kuin valtakunnallisesti Indonesiassa.

”Rauha on ollut näiden positiivisten kehityskulkujen mahdollistaja”, kuvailee maakunnan kehitystoimiston taloudellisen osaston johtaja Marthunis Muhammad.

Kala tekee kauppansa pääkaupunki Banda Acehissa. Kuva: Asmawita Fithri.

Kahvilat kertovat talouden noususta

Tutkimusten mukaan konfliktien taloudellinen lasku on raskas. Maan tai alueen talouden toipuminen voi pahimmillaan viedä vuosikymmeniä. Väkivalta oli myrkkyä myös acehilaisten taloudelliselle toimeliaisuudelle.

”Nykyistä tilannetta ei voi edes verrata konfliktin aikaan. Tuolloin ihmisistä tuntui, ettei heillä ole tulevaisuutta. Ihmiset eivät turvallisuustilanteen takia uskaltaneet edes panna päätään ulos tai liikkua”, kuvailee Muhammad.

Suurin osa acehilaisista saa elantonsa maanviljelyksestä, mutta väkivalta pakotti monet jättämään maansa. Rauhan ansiosta moni on palannut mailleen, ja ihmisillä on nyt mahdollisuus myös liikkua myymässä tuotteitaan. Maanviljelyksen ja kalastuksen kaltaisten perinteisten elinkeinojen viriämisen lisäksi on syntynyt uutta pienyritteliäisyyttä.

”Acehilaiset ovat kovia kahvinjuojia. Rauhan ansiosta ihmisillä on nyt mahdollisuus mennä ulos ja juoda kahvia aamuin illoin. Kahviloita on tullut niin suuriin kaupunkeihin kuin kyliinkin”, sanoo Shadia Marhaban.

Maakunta tarvitsee uusia kasvun moottoreita

Acehin talousluvut ovat kuitenkin edelleen maan keskiarvojen alapuolella. Marthunis Muhammadin mukaan taloutta painaa öljyn ja kaasun tuotannon supistuminen. Tuotanto on kärsinyt muun muassa maailmanmarkkinahintojen laskusta ja varantojen ehtymisestä.

Öljy- ja kaasualan vaikeudet selittävät sitä, että maakunnan bruttokansantuote on kasvanut rauhan aikana keskimäärin vain 0,5 prosentin vuosivauhtia. Kun luvuista otetaan pois öljyn ja kaasun vaikutus, vuosikasvu on ollut keskimäärin tukevat 4,8 prosenttia.

Muhammad korostaa, että Acehin on muutettava talouttaan niin, että teollisuudesta ja turismista tulevat luonnonvarojen sijaan maakunnan uudet kasvun moottorit. Tämä vaatii viranomaisilta kykyä houkutella uusia investointeja ja panostuksia acehilaisten koulutustason nostamiseksi. Myös korruptiota on kitkettävä.

Turismi on ollut viime vuosina talouden nopeimmin kasvava osa-alue. Muhammadin mukaan Acehin markkinointi lomakohteena on tärkeää luotaessa mielikuvaa vakaudesta.

”Osa ihmisistä sekä Indonesiassa että ulkomailla katsoo edelleen, ettei Aceh ole turvallinen paikka investoinneille”, hän kuvailee.