fbpx
Koti
English
Arabic
Haku
Valikko

Seuraa
meitä

Ivan Krastev: ”Neuvostoliiton hajoamisprosessi on päättymässä vasta nyt”

Julkaistu 6.10.2015

Entisen Neuvostoliiton alueen johtava asiantuntija Ivan Krastev uskoo, että vuosi 1992 ei ollut päätepiste Neuvostoliiton hajoamiselle. Haastattelussamme hän kertoo, miksi hajoamisprosessi on päättymäisillään vasta nyt.

IMG 97682

Ratkaisemattomilla konflikteilla on pitkä menneisyys Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Valtiotieteilijä Ivan Krastevilla on näkemys siitä, miksi viimeiset 20 vuotta ovat olleet alueelle niin vaikeita. Krastev on toiminut pitkään ajatushautomo European Council of Foreign Relationsin hallituksessa, jonka emerituspuheenjohtaja presidentti Martti Ahtisaari on.

Krastev 2 Ivan Krastev.

Monet Itä-Euroopan maat ovat kohdanneet huomattavia haasteita Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Millaisen perinnön kylmä sota niille jätti?

”Kommunismin aikakausi jätti entisen Varsovan liiton maat erilaisiin tilanteisiin Keski-Euroopassa kylmän sodan aikakausi ei kyseenalaistanut valtion ja sen rajojen luonnetta.

Sen sijaan Itä-Euroopasta tuli suurin valtioiden rakennustyömaa Euroopassa sitten ensimmäisen maailmansodan.

Entisen Neuvostoliiton maiden kohtaamat ongelmat eivät koskeneet pelkästään demokratisointia tai markkinatalouden saavuttamista, vaan tehokkaan ja legitiimin valtion rakentamista. Alueella jouduttiin rakentamaan uusia valtioita, ja jotkut niistä syntyivät aiemmin vain paperilla olleiden rajojen pohjalta. Kyseessä oli suuri ongelma erityisesti joillekin Keski-Aasian maille, joilla ei ollut lainkaan historiaa modernina valtiona. Kyseessä oli myös ongelma Venäjälle, sillä se ei ollut koskaan ollut muuta kuin imperialistinen toimija historiassaan. Myös Valko-Venäjän ja Ukrainan kaltaisissa paikoissa valtiomuotoisen identiteetin rakentaminen oli hyvin vaikeaa.”

Miksi nämä maat tuskastelevat yhä talouksiensa ja hallinnon perusrakenteiden kanssa?

”Monissa paikoissa entisen Neuvostoliiton alueella valtio on kykenemätön toimimaan. Tavallisesti valtio takaa ihmisille näkemyksen tulevaisuudesta ja pitkäjaksoisesta kehityksestä. Itä-Euroopan maissa valtaan tullut eliitti oli sen sijaan lyhytnäköinen ja käytännössä yritti vain saada itselleen niin paljon kuin pystyivät. He eivät sijoittaneet omiin maihinsa vaan kanavoivat kaiken rahan rajojen ulkopuolelle. Väestö kärsi ajasta taloudellisesti, eivätkä he luottaneet eliittiin lainkaan. Tämä johti hyvin heikkoon hallintoon.

Silloinkin, kun taloudellinen kokonaistilanne alkoi parantua, esimerkiksi Venäjällä, syynä ei ollut parempi hallinto vaan öljyn ja luonnonvarojen kasvava hinta. Paradoksaalisesti siis kuluneen 20 vuoden aikana eliitin ja kansan välinen suhde ei ole pohjautunut luottamukseen ja vastuullisuuteen, paitsi Baltian maissa.”

Kuinka näet tämänhetkisen tilanteen? Mitä on meneillään?

”Uskon, että Neuvostoliiton hajoaminen ei päättynyt vuonna 1992 – se alkoi silloin. Alamme nyt nähdä prosessin loppuvaiheen. Se tulee olemaan hyvin vaikea ajanjakso. Hajoaminen alkoi entisten Neuvostoliiton maiden rajojen tunnustamisesta ja päättyy nyt ajatukseen, jonka mukaan rajoja tulisi uudistaa.”

Neuvostoliiton hajoaminen ei päättynyt vuonna 1992 – se alkoi silloin.

”Yksi nykyiseen vaiheeseen johtaneista syistä on se, että jotkut entisen Neuvostoliiton maista näkevät itsensä tulevina EU-jäseninä. Näihin lukeutuvat Moldova, Georgia ja Ukraina. Samanaikaisesti, ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, alueen voimakkain valtio on määritellyt uudelleen rauhanomaisen hajoamisen periaatteen: sen, että Neuvostoliiton aikaiset rajat säilyvät. Venäjän valtion kyvyttömyys uudistua on johtanut heidän uuteen toimintatapaansa, jonka mukaan valtio määrittyy lisää alueita hankkimalla, eikä niinkään kilpailukyvyn pohjalta maailmanlaajuisilla markkinoilla.”

Näetkö, että hajoaminen tapahtuu rauhanomaisesti?

”Uskon, että näemme nyt kestämättömän status quo -tilanteen tulevan tiensä päähän. Muutokset voivat olla positiivisempia kuin miltä ne juuri nyt näyttävät.

Lisäksi, aiemmin entisen Neuvostoliiton alueella oli vain yksi suurtoimija. Nyt EU:n roolin kasvamisen lisäksi tulemme todennäköisesti näkemään kolmannen tärkeän pelurin alueella, kun Venäjä avaa oviaan Kiinalle. Kiinalainen raha ja vaikutusvalta tulevat olemaan tärkeitä valtoiden muotoutumisen aikana.

Tärkein kysymys lopulta on se, kuinka poliittisen vallan siirtyminen tapahtuu monissa niistä maista, joissa hallinto on rakentunut tiettyjen henkilöjen ympärille. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta ennakoida, ovatko poliittiset muutokset positiivisia, vai johtavatko ne vain yhä laajempaan turvattomuuteen ja kaaokseen.”

Viimeiseen kysymykseen, uskaltaako hän arvata tulevien vuosien tapahtumia, Krastev naurahtaa: ”Varmaa on, että tapahtumat tulevat olemaan hyviä joillekin ja huonoja toisille.”

Ivan Krastev on bulgarialainen valtiotieteilijä ja Centre for Liberal Strategies -tutkimusjärjestön puheenjohtaja. Hän on myös pysyvä tutkija Institute for Human Sciencesissä Wienissä sekä European Council on Foreign Relationsin perustajajäsen.

Artikkeli julkaistiin alun perin englanniksi osana CMI:n vuosiraporttia. Raportti on luettavissa täällä PDF-tiedostona ja täällä verkkoversiona.