Näkökulma: Kestävä rauha tarvitsee naisia

Naisten roolin tukeminen rauhantyössä kuuluu toimintamme kulmakiviin, sanoo tiiminvetäjämme Antonia Potter Prentice.

On kulunut 15 vuotta siitä, kun YK virallisesti tunnusti naisten roolin rauhan ja turvallisuuden takaamisessa. Yhtä kauan on CMI tukenut rauhanrakennusta maailmalla. Naisten roolin varmistaminen rauhanteossa on yksi toimintamme kulmakivistä – olemme yksi johtavista kansainvälisistä alan toimijoista, jotka pyrkii tuomaan naisia rauhanpöytien ääreen.

YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva päätöslauselma numero 1325 hyväksyttiin vuonna 2000. Tähän päivään mennessä sen mukana kulkee kuusi muuta päätöslauselmaa, jotka vahvistavat sen ydinviestejä: naisten osallistumista ja päätöksentekoa rauhan ja turvallisuuden suhteen; parempaa ehkäisyä, suojelua ja oikeusturvaa seksuaaliseen väkivaltaan liittyen; ja tarvetta sukupuolineutraaleille lähestymistavoille konfliktinehkäisyssä ja –ratkaisussa, rauhanturvaamisessa ja –rakentamisessa sekä humanitäärisessä avussa.

Rauhanvälitys ja neuvottelut ovat vain pieni osa tätä laajaa kansainvälistä työtä. Ne ovat kuitenkin huomiarvoltaan merkittäviä sekä ensiarvoisen tärkeitä silloin kun etsitään ulospääsyä väkivallan kierteestä konfliktialueilla. Rauhannobelit jaetaan usein juuri neuvotteluponnistelujen perusteella – vaikkakin yhä harvoin naisille.

Rauhannobelit jaetaan usein juuri neuvotteluponnistelujen perusteella – vaikkakin yhä harvoin naisille.

Joka vuosi YK:n pääsihteeri raportoi turvallisuusneuvostolle, kuinka päätöslauselmien toteutus etenee. Naisten osallisuus rauhanprosesseissa on edelleen yksi heikoimmista edistysalueista. YK:n tilastot osoittavat, että vain neljä prosenttia allekirjoittajista, 2,4 prosenttia rauhanvälittäjistä, 3,7 prosenttia todistajista ja yhdeksän prosenttia neuvottelijoista vuosina 1992–2011 oli naisia. Odottelemme päätöslauselman 15. vuosipäivän päivitettyjä lukuja.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nämä alhaiset luvut pohjautuvat naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon sen suhteen, minkälaiset mahdollisuudet ja pääsy heillä on päätöksentekoon. Laajat tutkimukset vuodesta 2000 alkaen ovat osoittaneet, että rauhanvälittäjiksi sopivista naisista ei ole puutetta. Naiset ovat myös kyvykkäitä hoitamaan yhtä lailla kaikenlaisia konflikteihin ja niiden ratkaisuun liittyviä töitä, eivätkä pelkästään niin sanottuja naisten piiriin kuuluvia asioita.

Tästä voimme päätellä, että ongelma ei ole tarjonnassa vaan kysynnässä. Analyysimme mukaan molempien osapuolten tulee olla sitoutuneita naisten riittävään edustuksellisuuteen sekä toisaalta rauhanprosessin laadukkaisiin tuloksiin, jotta todellista edistystä saadaan aikaan.

rauhanvälittäjiksi sopivista naisista ei ole puutetta.

Työmme lähtökohtana ovat konfliktialueiden naisten kokemukset ja sekä naisten näkeminen toimijoina. Työskentelemme jo olemassa olevien, moninaisten naisryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi parlamentaariset kokoukset (Etelä-Sudanissa), alueellisten ryhmien yksiköt (Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön piirissä), sekä epäviralliset, mutta vaikutusvaltaiset kansalaisryhmät (Jemenissä ja Etelä-Kaukasuksella), jotka usein tuovat naisia yhteen yli poliittisten, uskonnollisten ja etnisten jakolinjojen.

Tuellamme naiset voivat analysoida konfliktien aiheuttajia ja mahdollisia ratkaisuja. Sen jälkeen he voivat täsmentää jakamiaan näkemyksiä ja mielipiteitä sekä suunnitella strategioita päätöksentekijöiden sitouttamiseksi ja heihin vaikuttamiseksi.

Konfliktialueiden naisten tukemisen lisäksi, me panostamme myös merkittävien YK-lähettiläiden sekä alueellisten toimijoiden ja rauhanvälittäjien taitojen kehittämiseen.

Naisten mukaanottaminen rauhanprosesseihin johtaa kestävämpään rauhaan.

YK:n ja norjalaisen rauhantutkimuslaitoksen PRIO:n kanssa järjestämiemme korkean tason seminaarien aikana välittäjät perehtyvät sukupuolten välistä tasa-arvoa korostaviin lähestymistapoihin rauhanprosesseissa. Geneven Graduate Institute of International and Development Studiesin uusi tutkimus osoittaa, että nimenomaan rauhanvälittäjän rooli on tärkeä, silloin kun halutaan taata naisten mahdollisimman laaja osallistuminen.

Rauhanvälitys voi yhä olla miesten hallitsema linnake, mutta naisilla on yhä enemmän keinoja vaikuttaa sen sisältöihin ja päästä omin ehdoin kiinni välitystyöhön. Ennen pitkää tämä johtaa kestävämpään rauhaan.

Antonia Potter Prentice johtaa CMI:n Gender & Inclusion -tiimiä, jossa pyritään tukemaan naisten laajempaa osallistumista rauhanprosesseihin. 

Lue lisää gender-työstämme täältä.

Juttu julkaistiin alun perin toukokuussa osana CMI:n vuosiraporttia. Lue artikkeli englanniksi täältä. Raportti on luettavissa englanniksi täällä (pdf) tai täällä (verkkoversio).