Uutta Rauhantekijä-sarjaa tähdittävä Irina Björklund: Tämä on tähänastisen urani tärkein rooli
Irina Björklund, 47, kertoo näyttelijänä tuntevansa suurta vastuuta työvalinnoistaan. ”Paljon mieluummin esitän televisiossa rauhanvälittäjää kuin massamurhaajaa!” Ylen uuden Rauhantekijä-draamasarjan pääroolia varten hän oli vuoden juomatta ja juoksi itsensä maraton-kuntoon. Taustakeskusteluja alan ammattilaisten kanssa tarvittiin, jotta Ann-Mari Sundellin hahmo olisi riittävän inhimillinen ja uskottava.
Irina Björklundin esittämällä rauhanvälittäjällä Ann-Mari Sundellilla ei ole esikuvaa, mutta hän on todellisten henkilöiden inspiroima. Sarjaa varten on haastateltu myös presidentti Martti Ahtisaarta ja CMI:n asiantuntijoita. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Hannele Majaniemi.
Rauhanvälittäjä Ann-Mari Sundell on vetäytynyt mökilleen Turun saaristoon sen jälkeen, kun hän on arvostellut kovin sanoin YK:n turvallisuusneuvostossa Suomen asekauppoja Saudi-Arabiaan. Komea ura tuntuu olevan ohi.
Kylään saapuva YK:n pääsihteeri Theo Slobo saa kuitenkin Sundellin pään kääntymään. Slobolla on tarjous, josta hän ei voi kieltäytyä. Turkin hallitus ja kurdien puolue ovat viimein valmiita rauhanneuvotteluihin.
”Ann-Mari, tämä on suurin juttusi.”
Näin käynnistyy Irina Björklundin tähdittämä Rauhantekijä-draamasarja, joka vie katsojan rauhanneuvottelujen ja kansainvälisen politiikan maailmaan. 10-osainen sarja on tänään perjantaina julkaistu kokonaisuudessaan Yle Areenassa. TV1:n sunnuntai-illoissa se jatkuu 6.9. alkaen marraskuun loppuun saakka.
Sarja on fiktiivinen, mutta todellisten tapahtumien ja henkilöiden inspiroima. Rauhantekijää varten on haastateltu myös presidentti Martti Ahtisaarta ja CMI:n asiantuntijoita.
Björklund pitää roolityötä uransa toistaiseksi tärkeimpänä.
”On olemassa viihdettä, jolla pyritään pelkästään miellyttämään katsojaa, oli se sitten komediaa, draamaa, kauhua, tai seikkailua. Ja sitten on olemassa viihdettä, jolla on jokin syvempi tarkoitus – keskustelun herättäminen. Rauhantekijä-sarja sijoittuu tuohon viimeiseen kategoriaan, ja keskittyy maailmaan, johon yleisö ei ole paljoa saanut tutustua. Tunnen näyttelijänä suurta vastuuta työvalinnoissani – millaista mallia haluan esimerkiksi nuorille näyttää? Paljon mieluummin esitän televisiossa rauhanvälittäjää kuin massamurhaajaa!”, Björklund kuvailee sähköpostitse Ranskasta, missä hän asuu perheineen.
Rauhanneuvotteluissa Turkin presidentti Berkay Esmer (Ergun Simsek), Esmerin neuvonantaja (Erdal Kacar), Ann-Mari Sundell (Irina Björklund) ja hänen neuvonantajansa Emilia Engblom (Louise Peterhoff). Kuva: Yle Kuvapalvelu/Hannele Majaniemi.
”Tarvitsin pieniä detaljeja, jotka tekevät esittämästäni hahmosta inhimillisen”
Rauhanvälittäjän nahkoihin asettuminen vaati paljon työtä. Björklund pitää mielenkiintoisimpana vaiheena keskusteluja alan ammattilaisten kanssa.
”On selvää, etteivät he voineet paljastaa minulle työsalaisuuksiaan – mutta näyttelijän työ onkin luottaa käsikirjoittajan taustatyöhön, ja antaa tämän luomalle hahmolle lihaa luiden ympärille. Niinpä kysymykseni liittyivät lähinnä siihen, mitä työtilanteissa saattaa mielessä pyöriä, millaista käytöstä kannattaa välttää, millaista suosia, mitä vapaa-ajalla tapahtuu, mitä laukusta löytyy…Tarvitsin pieniä detaljeja, jotka tekevät esittämästäni hahmosta inhimillisen ja oikeiden rauhantyöläisten silmissä uskottavan.”
Björklund kertoo myös lukeneensa paljon. Lukulistalla olivat muun muassa Tehtävä Belgradissa, joka on Martti Ahtisaaren henkilökohtainen raportti Kosovon rauhanneuvotteluista ja Nelson Mandelan omaelämäkerta Long Walk to Freedom. Turkin ja kurdien välisten suhteiden lisäksi Björklundin oli opeteltava puhumaan riittävän hyvin turkkia, sillä Sundell on käsikirjoituksen mukaan viettänyt lapsuutensa maassa.
Sundell on voimakastahtoinen persoona, joka osaa olla vaativa niin alaisiaan kuin konfliktin osapuolia kohtaan. Välillä kierrokset käyvät kovilla.
Kun ulkoministeriön määräämä turvamies Tom Virta (Mikko Nousiainen) ei ole Sundellin mieleen, hän panee tämän juoksemaan perässään Istanbulin sokkeloisia kujia puku päällä.
”Yritin Sundellin tavoin päästä maraton-kuntoon, ja olin vuoden juomatta tippaakaan alkoholia – henkilökohtainen valinta, mutta se auttoi minua löytämään itsessäni sen skarppiuden, mitä kyseinen roolityö vaati”, Björklund kuvailee.
Onko Ann-Mari Sundellilla esikuvaa?
”Ei varsinaista – toki hän on monen oikean alan ihmisen yhtälö – mutta pyrin, niin kuin käsikirjoittaja Eriikka Etholén-Pajukin, lähinnä poimimaan detaljeja eri suunnilta, ja muuntelemaan niitä tälle fiktiiviselle hahmolle sopiviksi.”
Mikko Nousiainen esittää Ann-Mari Sundellin turvamiestä Tom Virtaa. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Hannele Majaniemi.
Voisiko rauhanvälittäjä arvostella asekauppoja?
Kaksi jaksoa Rauhantekijää katsoneen CMI:n ohjelmajohtajan Ville Brummerin mukaan sarja antaa osin realistisen kuvan rauhanvälityksestä, osin fiktio ei vastaa todellisuutta. Totta on, että iso osa työstä on tapaamisia ja hotellissa istumista, mutta myös yllättäviä käänteitä.
”Välillä työ voi olla yhtä teatteria, kun konfliktin osapuolet panevat pystyyn show’n ja yrittävät esittää asiat itsensä kannalta parhain päin.”
Hänen mukaansa sarjassa on myös oivallettu osaavan rauhanvälitystiimin ja konfliktin kontekstin tuntemisen merkitys.
Brummer kiinnittää kuitenkin ennen kaikkea huomiota Sundellin moninaisiin rooleihin.
”Todellisuudessa välittäjän pitää olla hyvin tarkka omasta roolistaan ja harkittava, mitä hän sanoo ja missä. Rauhanvälityksessä näkee hirveän määrän epäkohtia, mutta itse asiassa suurin työ on vaieta näistä epäkohdista. Esimerkiksi asekauppoja ei kannata lähteä tonkimaan, koska konfliktin osapuolet voivat sen jälkeen kysyä, että mistä tiedämme, ettei hän ala kritisoida myös meitä.”
Luottamuksen rakentaminen osapuoliin on kaiken a ja o. Tarvitaan paljon ystävällisyyttä, liian vaativa tai jopa tyly käytös voi kääntyä välittäjää itseään vastaan, Brummer sanoo.
Konflikteista on myös tullut yhä monimutkaisempia. Enää harvoin on kahta selkeää osapuolta ja yhtä välittäjää, vaan erilaisia rauhanponnistuksia useilla eri tasoilla. Ilman koko yhteiskunnan laajaa osallistamista kestävä rauha ei ole mahdollista.
Björklund kertoo aina jännittävänsä, miten jonkin tietyn alan ihmiset ottavat sarjan tai elokuvan vastaan.
”On selvää, että fiktion kohdalla voimme kaikki ainoastaan tehdä parhaamme. Muistettava on, että tehtävänä on herätellä keskustelua – ei kuvata sataprosenttisella tarkkuudella todellisuutta. Kannustan tosin katsomaan koko sarjan, koska siinä pikku hiljaa avataan rauhanprosessin monitasoisuutta ja monimutkaisuutta. Sarjan alussa on esitettävä mahdollisimman tehokkaalla tavalla päähahmot ja olosuhteet. Kaari on rakennettava ylläpitämään jännitettä 10:n jakson ajan”, Björklund sanoo.
Emilia Engblom (Louise Peterhoff) ja Diyar Amedi (Kardo Razzazi) kuuluvat Ann-Mari Sundellin rauhanvälitystiimiin. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Hannele Majaniemi.
Rauhan rakentaminen opitaan lapsena
Rauhanvälityksellä ja sovittelulla on Suomessa pitkät perinteet. Jo päiväkodeissa harjoitellaan riitojen sopimista ja yhteisten sääntöjen luomista.
Myös Björklund uskoo vahvasti, että rauhan rakentaminen opitaan varhain. Hän kiittää muun muassa CMI:n globaalikasvatushanke Ahtisaari-päiviä, joiden ydinajatus on tehdä konfliktinratkaisusta kansalaistaito.
”Kaikki lähtee siitä mallista, mitä lapsena saadaan – rauhanvälityksen pitäisi olla osa maailman jokaisen maan koulujen virallista ohjelmaa.”
Martti Ahtisaari perusti CMI:n 20 vuotta sitten,
koska hän uskoi että kaikki konfliktit voidaan ratkaista.
Lahjoita CMI:lle – tehdään yhdessä Ahtisaaren visiosta totta.
Antti Ämmälä/CMI