Bengt Holmström varoittaa koronakriisin ja ilmastonmuutoksen seurauksista: ”Rauhantyöstä on tullut entistä tärkeämpää”
CMI:n pitkäaikainen tukija, talousnobelisti Bengt Holmström korostaa, että kehittyvien maiden tukeminen epävakautta aiheuttavien kriisien keskellä on kaikkien etu. ”Maapallon täytyy pysyä mahdollisimman rauhallisena ja kehitysmaiden kehittyä, jotta meillä muillakin olisi hyvä olla täällä pitkällä aikavälillä.” Holmström uskoo, että maailma tulee vahvasti heräämään ilmastonmuutokseen. Haastattelemme 20-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi vaikuttajia, jotka olleet matkallamme mukana.
Holmströmin mukaan CMI:n kokemuksesta siinä, miten toista osapuolta tulisi kuunnella, on koronakriisissä hyötyä. ”Kuten Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, tässä kriisissä voi helposti käydä niin, että ristiriidat syvenevät sen sijaan, että lähdettäisiin yhdessä taisteluun virusta vastaan.”
Talousnobelisti Bengt Holmström oli viime kevään kiireinen. Holmström oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön asettamassa selvitystyöryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia asiantuntija-arvio siitä, millaisia vaikutuksia koronaviruspandemialla ja sen aiheuttamilla rajoitustoimenpiteillä on Suomen taloudelle.
Koronaviruspandemia yllätti koko maailman keväällä. Pandemian keskus on liikkunut mantereelta toiselle odottamattoman nopeasti, ja tällä hetkellä tilanne on monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa erittäin vakava. Holmström asuu Bostonissa, Massachusettsin osavaltiossa. Bostonissa Holmström kuvailee tilanteen olevan kuitenkin rauhoittumaan päin ja erilaisia rajoituksia on jo purettu. Silti tartuntapelko edelleen rajoittaa taloudellista toimintaa, varsinkin palvelualoilla, joissa lähikontakteja on vaikea välttää.
Yhdysvalloissa on tänä vuonna kuohunut myös vahva yhteiskunnallinen keskustelu.
”Yhdysvallat on poliittisesti vahvasti jakautunut. Puolueiden yhteisiä lakialoitteita ei juuri näe. Jakautuminen näkyy selvästi uutismediassakin. Fox News ja CNN ovat avoimesti puolueellisia. Sisäpolitiikan uutisoinnista on tullut lähinnä omien näkemysten todistelua. Presidentti Trump on omalta osaltaan tulehduttanut ilmapiiriä nostamalla esiin sisällissodasta peräisin olevat kipeät ristiriidat”, Holmström selittää.
Pandemian myötä nämä jakolinjat ovat vain kasvaneet. Black Lives Matter -liike on saanut ihmisiä liikkeelle ja tulevat presidentinvaalit aiheuttavat vastakkainasettelua. Holmström uskoo pandemian toimineen osittaisena sytykkeenä yhteiskunnalliselle liikehdinnälle. ”Ei se sattumaa ole, että tämä kaikki tapahtuu nyt samaan aikaan.”
Yhteisymmärryksen rakentaminen jakolinjojen välille on erittäin haastavaa. Tulevat presidentinvaalit tulevat todennäköisesti vain vahvistamaan tätä jakoa, oli lopputulema mikä tahansa.
”Molemmat osapuolet ovat yhtä vakuuttuneita siitä, että vastakkainen puoli on täysin väärässä. Rauhansovittelussa presidentti Ahtisaari piti tärkeänä periaatteenaan kaikkien osapuolten kunnioittamista. Valitettavasti sellainen ei onnistu poliittisella estradilla”, Holmström toteaa.
Finanssikriisistä oppia koronapandemian talousvaikutusten torjuntaan
Vaikka taloustieteilijät ovatkin viime vuosina tottuneet mullistaviin kriiseihin, koronapandemian voimakkaat talousvaikutukset yllättivät heidät täysin. Uuteen tilanteeseen osattiin kuitenkin reagoida nopeasti. Keskuspankit lisäsivät rahan tarjontaa massiivisilla toimilla, ottaen oppia finanssikriisistä. Perinteisen elvytyksen sijasta rakennettiin kiireellä tarvittavia tukijärjestelmiä työntekijöille ja yrityksille lieventämaan talouden romahduksen vaikutuksia.
Espanjantauti, joka on koronaviruspandemian lähin vertailukohta, ei aiheuttanut talouskriisiä sata vuotta sitten. ”Jälkikäteen tämä on helpompi ymmärtää. Nykymaailmassa välttämättömän kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on suhteellisesti paljon pienempi kuin sata vuotta sitten. Aika suuri osa kulutuksesta on palveluja, joita ilman pärjää hyvin hädän tullen, samalla kun ne muodostavat taudin leviämisen kannalta uhan”, Holmström sanoo.
Empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että taudin pelko on ollut määräävä tekijä kulutuksen tippumisessa. Rajoituksien merkitys on ollut tätä pienempi.
Palvelujen käytön romahdus on vaikuttanut suhteellisesti eniten heikommin palkattuihin työntekijöihin. Seurauksena voi olla tuloerojen kasvu varsinkin maissa, joissa sosiaalinen turvaverkko on heikko, kuten Yhdysvalloissa.
Kehitysmaita tuettava kriisin keskellä
Kehittyvien maiden taloudet ovat erityisen alttiita pandemian seurauksille. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana köyhyys on vähentynyt merkittävästi maailmassa, mutta koronakriisin myötä miljoonia ihmisiä uhkaa vajota uudelleen köyhyyteen maailmantalouden sulkeutumisen myötä.
”Nyt kun maailma vetäytyy enemmän kuoreensa ja ihmiset keskittyvät turvaamaan omat perustarpeensa nojaamatta maailmankauppaan niin paljon, niin kyllähän se tulee heijastumaan ilman muuta kehittyvien maiden tilanteeseen”, Holmström toteaa.
”Kehitysmaiden taloudellista ahdinkoa tulisi auttaa pidentämällä lainoja tai lyhentämällä niitä. IMF:n kautta voidaan myös antaa anteeksi lainoja”, Holmström lisää.
Hän korostaa, että pandemia on kaikkia maita koskeva ongelma. Taloudellisessa ahdingossa kamppailevat kehittyvät maat, jotka ovat liian heikkoja taistelemaan pandemiaa vastaan, muodostavat maailmanlaajuisen uhan synnyttäen epävakautta.
”Jos ilmasto alkaa muuttua, kyllähän se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset alkavat liikkua. Ja se voi kärjistää monia jo ennestään hankalia tilanteita”, Holmström toteaa. Kuvassa hän keskustelee yrittäjä Henrietta Kekäläisen kanssa Martti Ahtisaaren 80-vuotissyntymäpäiväjuhlilla vuonna 2017. Kuva: Riku Isohella.
Taito kuunnella toista osapuolta korostuu
Presidentti Ahtisaari on luonut CMI:lle vahvat perustukset, joille muiden on ollut hyvä rakentaa ja näin jatkaa työtä. Holmström on tuntenut Ahtisaaren jo pitkään ja tukenut myös CMI:n työtä vuosien ajan.
Holmströmille on itsestään selvää tukea konfliktinratkaisua. ”Maailma on tällä hetkellä haastavassa tilanteessa, ja rauhantyöstä on tullut aina vain entistä tärkeämpää.”
Holmström kertoo arvostavansa suuresti presidentti Ahtisaaren elämäntyötä ja hänen periaatteitaan.
”Tuen CMI:tä moraalisista syistä, mutta myös yhtä lailla itsekkäistä syistä – maapallon täytyy pysyä mahdollisimman rauhallisena ja kehitysmaiden kehittyä, jotta meillä muillakin olisi hyvä olla täällä pitkällä aikavälillä”, hän toteaa.
CMI:n kokemuksesta siinä, miten toista osapuolta tulisi kuunnella, on koronakriisissä hyötyä, Holmström korostaa.
“Kuten Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, tässä kriisissä voi helposti käydä niin, että ristiriidat syvenevät sen sijaan, että lähdettäisiin yhdessä taisteluun virusta vastaan. Taudin taltuttaminen vaatii mitä suuremmassa määrin yhteistyötä sekä valtioiden sisällä olevien toimijoiden että valtioiden välisten toimijoiden kesken. Tästä CMI tietää enemman kuin moni muu.”
”Ilmastonmuutoksen luomat uhat ovat turvallisuuspoliittisesti valtavia”
Koronaviruspandemia on tämän hetken puhutuin kriisi, mutta ei missään nimessä ainut sellainen. Ilmastokriisi aiheuttaa epävakautta ympäri maailman, ja iskee pahiten jo ennestään hauraisiin, konflikteille alttiisiin valtioihin. Viime vuosina ilmastonmuutos on vain kiihtynyt, ja sen aiheuttamien uhkien estämiseksi on kasvanut maailmanlaajuinen ilmastoliike.
”Jos historiaa katsoo, niin ilmastomuutoksen luomat uhat ovat turvallisuuspoliittisesti valtavia. Jos ilmasto alkaa muuttua, niin se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset alkavat liikkua. Ja se voi kärjistää monia jo ennestään hankalia tilanteita”, Holmström toteaa.
Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt luomaan yhteisiä pelisääntöjä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Viimeistään Yhdysvaltojen irtauduttua Pariisin ilmastosopimuksesta on käynyt selväksi, että laajojen kansainvälisten ilmastotoimien edistäminen on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa erittäin vaikeaa.
”Kaikki valtiot kattava sopimus voi ehkä olla epärealistinen tapa lähteä liikkeelle tässä.”
”Sopimuksia voitaisiin kuitenkin saada aikaan alemmalla tasolla ja pienemmissä kokoonpanoissa. Tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvaltoja koko valtiona ei voida saada mukaan, mutta yksittäiset osavaltiot voisivat olla kiinnostuneita.”
Holmström esittää, että osa valtioista voisi näyttää esimerkkiä ja jakaa hyviä käytäntöjä, saaden näin muut mukaan.
Hän uskoo, että maailma tulee heräämään ilmastonmuutokseen vahvasti, ja pienempien aloitteiden avulla voitaisiin saada isompaa muutosta aikaan.
”Olen optimistinen tässä suhteessa vaikka maailmantilanne juuri nyt näyttää huolestuttavalta.”