CMI 20 vuotta — Ahtisaaren visiota tarvitaan yhä vahvemmin, jotta rauhanvälitys voi vastata tulevaisuuden haasteisiin

Rauhannobelisti Martti Ahtisaari perusti CMI:n vuonna 2000 presidenttikautensa jälkeen vain muutaman työntekijän voimin. 20 vuodessa CMI:stä on kasvanut yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä. CMI oli viime vuonna mukana yhdeksässä rauhanprosessissa eri puolilla maailmaa. ”Meille Ahtisaaren perintö on ennen kaikkea arvoja ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Uskomme, että nämä periaatteet ovat yhä ajankohtaisia uudella vuosikymmenellä, kun rauhanvälitysala etsii uusia tapoja rakentaa kestävää rauhaa”, sanoo CMI:n virkaatekevä toiminnanjohtaja Hanna Klinge.

Presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI:n, koska hän uskoi, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. 20 vuodessa CMI on kasvanut yhdeksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä. Kuva on CMI:n henkilökunnan vetäytymisestä Hangosta kesäkuulta 2018. Kuva: Riku Isohella.

Rauhanvälityksen painoarvo on kasvanut CMI:n 20-vuotisen taipaleen aikana. Ala on laajentunut, ammattimaistunut ja siitä on tullut olennainen osa kansainvälistä politiikkaa. Rauhanvälitystä tekevien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen rinnalle on noussut CMI:n kaltaisia epävirallisia toimijoita. Rauhanvälitys on enenevässä määrin tunnustettu tehokkaaksi ja edulliseksi keinoksi puuttua konflikteihin ja niiden juurisyihin.

Vuonna 2008 CMI:n perustajalle, presidentti Martti Ahtisaarelle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto antoi Suomelle merkittävää ulkopoliittista painoa-arvoa ja uskottavuutta, jota pieni maa tarvitsee ollakseen rauhanvälityksen alalla varteenotettava tekijä.

Ahtisaari perusti CMI:n, koska hän uskoi, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. 20 vuodessa CMI:stä on kasvanut yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä, joka tekee päivittäin töitä tämän vision eteen.

”Meille Ahtisaaren perintö on ennen kaikkea arvoja ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Uskomme, että nämä periaatteet ovat yhä ajankohtaisia uudella vuosikymmenellä, kun rauhanvälitysala etsii uusia tapoja rakentaa kestävää rauhaa”, sanoo CMI:n virkaatekevä toiminnanjohtaja Hanna Klinge.

Rauha luo perustan yhteiskuntien kestävälle kehitykselle. Siksi myös rauhanprosesseihin tulee osallistaa koko yhteiskunta mahdollisimman laaja-alaisesti. CMI:ssä on aktiivisesti panostettu naisten ottamiseen mukaan rauhanpöytiin jo puolen vuosikymmenen ajan.

Itsenäisyys antaa CMI:lle tilaa toimia

Samalla kun rauhanvälityksen painoarvo on kasvanut, siitä on kahdessa vuosikymmenessä tullut yhä haastavampaa. Konfliktit ovat entistä monimutkaisempia ja siksi myös niitä ratkaisemaan tarvitaan rauhanponnistuksia useilla eri tasoilla. Konflikteissa on mukana vaihtuva joukko toimijoita, joilla on erilaisia motiiveja ja intressejä. Konfliktit kumpuavat valtioiden sisäisistä epäkohdista, mutta niillä on usein myös alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuutensa.

Oman haasteensa rauhanvälitykselle luo viime vuosina tapahtunut kansainvälisen yhteistyön rapautuminen ja suurvaltapolitiikan nousu. YK perustettiin aikoinaan ylläpitämään rauhaa maailmassa, mutta nyt se näyttätyy voimattomana monien konfliktien edessä. Luottamuspula kansainvälisissä suhteissa heikentää virallisen diplomatian kykyä ehkäistä ja ratkaista konflikteja.

”Tässä kansainvälisessä tilanteessa CMI:n kaltaisilla itsenäisillä järjestöillä on yhä tärkeämpi rooli luoda edellytyksiä virallisille rauhanponnistuksille ja tukea niitä. Itsenäisyytemme antaa meille tilaa toimia silloin, kun virallinen diplomatia ei siihen pysty. Voimme rakentaa luottamusta, keskustella joustavasti konfliktin eri osapuolten kanssa, luoda tilaa keskustelulle myös kaikkein herkimmistä aiheista ja tuoda yhteen tahoja, jotka eivät muuten tapaisi”, kuvailee CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer.

Presidentti Ahtisaari perusti CMI:n ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja suomalaisella sisulla, peräänantamattomuudella mutta kaikkia kunnioittaen ja kohtelemalla kaikkia tasavertaisesti. Vasemmalla CMI:n globaalista strategiasta vastaava johtaja Itonde Kakoma. Kuva: Riku Isohella.

CMI on vahvasti mukana muokkaamassa rauhanvälityksen tulevaisuutta

On käynyt yhä selvemmäksi, että rauha luo perustan yhteiskuntien kestävälle kehitykselle. Eikä vastaavasti rauhaa ole ilman kestävää kehitystä. Siksi myös rauhanprosesseihin tulee osallistaa koko yhteiskunta mahdollisimman laaja-alaisesti. CMI:ssä on aktiivisesti panostettu naisten ottamiseen mukaan rauhanpöytiin jo puolen vuosikymmenen ajan.

Suomalaisuus, suomalaiset arvot ja toimintatavat antavat CMI:n työlle hyvän pohjan. Monilla konfliktialueilla sillä on iso merkitys, että Suomella ei ole siirtomaahistorian taakkaa. Presidentti Ahtisaari perusti CMI:n tekemään rauhanvälityksen ”hanslankarin” hommia – töitä, joihin muut eivät usein pysty. Ja tekemään tämän kaiken suomalaisella sisulla, peräänantamattomuudella mutta kaikkia kunnioittaen ja kohtelemalla kaikkia tasavertaisesti.

Ahtisaaren sanoin: Ilman tasa-arvoa emme koskaan pääse eroon konflikteista. Rauhanvälityksen on autettava rakentamaan oikeudenmukaisempia yhteiskuntia. Tämä viesti on erityisen vahva tilanteessa, jossa koronakriisi uhkaa tehdä konfliktimaista entistä hauraampia ja nostaa esiin uusia ja vanhoja jännitteitä.

Tällä reseptillä on vierähtänyt 20 vuotta. Nyt CMI katsoo tulevaisuuteen yhdessä koko muun rauhanvälitysalan kanssa haastavassa tilanteessa. Sen lisäksi, että kansainvälinen järjestelmä on käymistilassa, teknologinen muutos luo paineita. Esimerkiksi hybridisodankäynti hämärtää sodan ja rauhan rajaa ja tekee entistä vaikeammaksi määritellä konfliktin osapuolia ja heidän painoarvoaan. Toisaalta teknologia voi edesauttaa myönteistä kehitystä muun muassa parantamalla eri ryhmien osallistumismahdollisuuksia rauhanprosesseihin.

Konfliktit eivät lopu tulevaisuudessakaan, mutta ymmärrys niiden ratkaisemiseen lisääntyy. Siinä CMI haluaa olla maailman paras.

Mitä on CMI? 20-vuotisjuhlavideollamme työntekijämme kertovat siitä omin sanoin.