Tsunami loi edellytykset sovulle Acehissa – Voiko koronalla olla samanlainen vaikutus nykyisissä konflikteissa?

Tsunami ja sen aiheuttama järkyttävä tuho loi edellytykset rauhansopimukselle, joka päätti 30 vuotta jatkuneen väkivallan Indonesian Acehissa. Katastrofi loi neuvotteluissa painetta kompromisseihin ja auttoi keskittymään siihen, mikä on mahdollista. Konfliktin osapuolet ymmärsivät jäävänsä yksin, jos rauhaa ei synny. Voiko koronalla olla tsunamin kaltainen vaikutus nykyisissä konflikteissa?

Acehin rauhansopimuksen allekirjoittivat Indonesian hallituksen oikeusministeri Hamid Awalud (vas.) ja Vapaa Aceh -liikkeen neuvotteludelegaation johtaja Malik Mahmud. Keskellä neuvottelujen välittäjänä toiminut presidentti Martti Ahtisaari. Kuva: Jenni-Justiina Niemi.

Eletään tammikuun viimeisiä päiviä vuonna 2005. Vastasatanut lumi on peittänyt Könisgtedtin kartanon pihamaan Vantaan Riipilässä.

Sisällä kartanon kirjastossa joukko vakavailmeisiä miehiä istuu tummissa puvuissaan U:n muotoisen pöydän ääressä. Käsillä on historiallinen hetki. Indonesian hallitus ja Vapaa Aceh -liike (GAM) yrittävät löytää ratkaisua 30 vuotta jatkuneeseen sisällissotaan.

Neuvottelujen välittäjänä toimiva presidentti Martti Ahtisaari pyytää aluksi osapuolia kunnioittamaan tsunamin uhrien muistoa minuutin hiljaisella hetkellä.

Tasan kuukautta ennen neuvottelujen alkua iskenyt hyökyaalto on aiheuttanut pahinta tuhoa juuri Acehin maakunnassa. Ainakin yli 100 000 ihmistä on kuollut tai kadonnut, sadat tuhannet ovat jääneet ilman kotia.

Myös moni neuvottelupöydässä istuva on menettänyt perheenjäsenen, ystävän tai tutun.

Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) edustajat kokoontuivat presidentti Ahtisaaren kanssa ryhmäkuvaan Könisgtedtin kartanon pihamaalla 28. tammikuuta 2005.

Neuvottelujen eteneminen ehtona EU:n avulle

Tsunamista muodostui tärkeä tekijä, joka edesauttoi rauhan syntymistä Acehiin 30 vuotta kestäneiden väkivaltaisuuksien jälkeen. Presidentti Ahtisaaren ja CMI:n välittämät neuvottelut johtivat rauhansopimukseen seitsemän kuukauden ponnistelujen jälkeen 15. päivä elokuuta 2005.

Vaikka pohja neuvotteluille oli luotu jo ennen tsunamia, katastrofi toi niihin uutta painetta.

”Tsunami ja sen aiheuttama järkyttävä tuho antoi ratkaisevan sysäyksen neuvotteluille. Osapuolet tulivat neuvottelupöytään sillä asenteella, että konflikti täytyy ratkaista, jotta Aceh selviää”, kuvailee CMI:n neuvonantaja Minna Kukkonen-Karlander.

Indonesian hallitus ymmärsi, ettei kansainvälinen apu pääsisi perille Acehiin, jos taistelut jatkuisivat. Vaakalaudalla oli myös maan kansainvälinen maine, jota hallitus oli alkanut rakentaa erilaisin uudistuksin ennen tsunamia.

Ahtisaari käytti tilannetta viisaasti hyväkseen, sanoo neuvotteluissa mukana ollut CMI:n vanhempi neuvonantaja Jaakko Oksanen. Neuvottelujen eteneminen oli ehtona EU:n katastrofi- ja jälleenrakennusavulle, Ahtisaari korosti.

”Luuletteko te, että EU tulee antamaan katastrofiapua tai tukemaan jälleenrakennusta, jos maassa on sota? hän kysyi toistuvasti. Kun tämä viesti tuli kolmannelta osapuolelta, Indonesian hallitus ja GAM tajusivat, että he jäävät yksin, jos ratkaisua ei tule”, Oksanen kuvailee.

Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen EU ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön ASEAN:in viisi jäsenmaata tulivat valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Tsunamin aiheuttamaa tuhoa Banda Acehin keskustassa tammikuussa 2005. Kuva: Michael L. Bak.

Kriisi vei sissien taistelutahdon

Acehilaiset alkoivat olla väsyneitä sotaan. Sen jälkeen, kun edelliset rauhanneuvottelut olivat kariutuneet vuonna 2003, Indonesian armeija oli käynnistänyt suurhyökkäyksen sissejä vastaan.

Suuri määrä taistelijoita kuoli ja joutui vangiksi. Myös siviilit maksoivat hyökkäyksestä kovan hinnan.

Sitten iski vielä tsunami.

”Se vei heiltä huomattavan määrän taistelijoita ja otti ilmat pihalle taistelutahdosta”, Oksanen sanoo.

Hän kertoo sissikomentajasta, joka seurasi voimattomana vuorelta pääkaupunki Banda Acehissa, kuinka tsunami vei hänen perheensä.

”Ajatus siitä, kuka huolehtii kenenkin turvallisuudesta ja miten, kääntyi varmasti monella tapaa päälaelleen.”

Vapaa Aceh -liike (GAM) luovutti ensimmäisen erän aseitaan syyskuussa 2005.

Tsunami toi neuvotteluihin realismia

Acehin rauhanneuvotteluille oli leimallista Ahtisaaren tiukka ja päämäärätietoinen asenne. Tsunami helpotti tätä neuvottelustrategiaa. Presidentti korosti jo alkupuheenvuorossaan, kuinka mahdollisuus rauhaan oli nyt tai ei koskaan.

Ahtisaaren viesti oli, että kaikkia ongelmia ei voida ratkaista, vaan osapuolten on nyt keskityttävä siihen, mikä on mahdollista.

”Tätä hän korosti osapuolille useaan otteeseen: Jos he eivät pysty tässä tilanteessa keskustelemaan tietyistä ehdoista realistisesti, niin hän ei pysty heitä auttamaan. Ahtisaaren asenne oli, että tässä ei tulla vuosikausia vellomaan, vaan neuvottelujen tulee päättyä ratkaisuun”, Kukkonen-Karlander sanoo.

Yksi keskeinen kiistakysymys oli Acehin asema. Ahtisaari näki, että Vapaa Aceh -liikkeen tulisi luopua itsenäisyyden tavoittelemisesta. Itsenäisyyden sijaan tarjolla olisi malli, joka takaisi laajan itsemääräämisoikeuden. Kysymys hiersi neuvotteluita koko alkuvuoden. Lopulta Vapaa Aceh -liike teki vaikean päätöksen.

”Olemme taistelleet itsenäisyyden puolesta pitkään, mutta nyt tsunamin jälkeen tilanne on muuttunut. On Acehille parempi, että emme pyri itsenäiseksi”, liikkeen johtaja ja pääneuvottelija Malik Mahmud kertoi julkisuuteen huhtikuussa 2005.

Tsunamin aiheuttaman kriisin vuoksi liikkeen johto pystyi perustelemaan vaikean päätöksen taistelijoille ja kannattajille ilman kasvojen menettämistä, Oksanen sanoo.

”Gamilaisille itsenäisyydestä luopuminen oli iso asia, mutta tsunamin aiheuttaman järkyttävän tilanteen takia tietyllä tavalla ainoa mahdollisuus. Muut arvot ajoivat itsenäisyyden ohi. Sotatilassa kaikkia ei olisi voitu auttaa samalla tavoin”, kuvailee Kukkonen-Karlander.

Rauha on muuttanut acehilaisten elämän. Köyhyys ja työttömyys ovat vähentyneet selvästi. Indonesian itsenäistymisestä kertova Seulawah-muistomerkki on lasten suosittu leikkipaikka Acehin pääkaupungissa Banda Acehissa. Kuva: Asmawita Fithri.

Muuttaako myös koronavirus konflikteja?

Rauhanvälityksen näkökulmasta tsunamin ja tällä hetkellä maailma ravistelevan koronakriisin välillä on yhtymäkohtia.

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut maailmanlaajuista tulitaukoa, jotta konfliktien osapuolet sotimisen sijaan yhdistäisivät voimansa koronavirusta vastaan. Kymmenet valtiot, sadat järjestöt ja miljoonat ihmiset ovat yhtyneet vaatimukseen.

Tsunamin tavoin koronavirus voi levitessään luoda tietyssä konfliktissa tilanteen, jossa pääosapuolet näkevät, että konfliktin rauhanomainen ratkaisu tarjoaa kummallekin paremman lopputuloksen kuin väkivallan jatkaminen.

”Mielestäni tsunamin tai koronan kaltainen kriisi voi olla merkittävä asennemuutoksen tekijä konfliktissa. Kumpaakin voidaan pitää kolmantena osapuolena, joka kurittaa kaikkia tasapuolisesti ja joka toivon mukaan panee konfliktin osapuolet ajattelemaan, että tästä ei hyvä seuraa, jos me näin jatkamme. Erityisesti korona ei konfliktissa katso, kenen puolelle se tulee”, Oksanen arvioi.

Kukkonen-Karlanderin mukaan tsunamin tai koronan kaltainen kriisi voi avata lukkiutuneita asenteita tai kantoja, joista ei aiemmin ole voinut joustaa.

”Kun tilanne koskettaa niin monia ja kärsimys on niin suurta, mahdollisuus lukkojen aukeamiseen on olemassa.”

Kriisi voi tarjota konfliktiosapuolille hyvän mahdollisuuden myydä ajatus rauhasta kannattajakunnilleen. Akuutti terveyskriisi voi myös luoda painetta käytännön yhteistyöhön. Tämä voi osaltaan rakentaa luottamusta, jota tarvitaan vaikeampien kysymysten ratkaisemiseksi.

Aasian tsunamin ja koronakriisin välillä on kuitenkin myös merkittäviä eroja. Tsunamin vaikutus oli tiettyyn ajankohtaan ja maantieteelliseen alueeseen sidottu. Koronakriisi koettelee sen sijaan koko maailmaa ja se on käynnissä tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on vaikeuksissa. Mahdollisuuksiin solmia tulitaukoja pitäisi nyt tarttua, mutta tätä suurempi haaste on löytää konflikteihin kestäviä ratkaisuja.

Ajoitus on kaiken a ja o, ja se, miten sitä hyödyntää. Acehissa tsunami vaikutti siihen, että osapuolet olivat riittävän valmiita rauhaan.

”Presidentti Ahtisaari sanoo usein, että hän ei voi tehdä rauhaa, ellei poliittista tahtoa ole. Acehissa osapuolet olivat valmiita tekemään kompromisseja ja halusivat ratkaista tilanteen. Kunnia kuuluu heille”, Kukkonen-Karlander sanoo.

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä teosta Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina (Otava, 2011).

Antti Ämmälä/CMI