Sahelia ei voida rauhoittaa asein

Rauhaa Afrikan Sahelissa ei voida saavuttaa aseellisin keinoin. Väkivallan juurisyihin voi tehokkaasti puuttua vain hyvällä hallinnolla ja vuoropuhelulla, jossa kansalaiset pääsevät mukaan rakentamaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta.

CMI:n vanhempi projektipäällikkö Janna Greve.

Sahel on Saharan eteläpuolella sijaitseva puolikuiva alue, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen. Viime kuukausina ääri-islamilaisten aseellisten ryhmien väkivalta on saavuttanut ennenäkemättömät mittasuhteet osassa alueen maista. Siviilejä kuolee hyökkäyksissä lähes päivittäin, sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Väkivalta on tuhonnut monien toimeentulon eikä peruspalveluita ole enää saatavilla, kun esimerkiksi koulut ja terveyskeskukset ovat joutuneet hyökkäysten kohteiksi. Erityisesti naiset, lapset ja vanhukset kärsivät nälästä ja taudeista ja ovat alttiita hyväksikäytölle.

Sahelin nopeasti heikentynyt turvallisuustilanne on herättänyt huolta myös Euroopassa. Keskustelu on kuitenkin ollut yksipuolista ja yksiulotteista. Se on koskenut lähinnä terrorisminvastaisia sotilaallisia toimia ja laastariratkaisuja siirtolaisuuteen. Selvää kuitenkin on, ettei Sahelia voida rauhoittaa puuttumatta epävakauden juurisyihin.

Heikko hallinto synnyttää vihaa ja turhautuneisuutta

Yksi suurimmista juurisyistä on pitkään jatkunut heikko hallinto. Monilla väkivallan repimillä alueilla valtion instituutiot toimivat huonosti tai niitä ei ole lainkaan. Sosiaalis-taloudellisen kehityksen ja koulutuksen puute aiheuttaa äärimmäistä köyhyyttä. Heikon hallinnon takia maaseudun yhteisöt kykenevät myös huonosti varautumaan ilmastonmuutoksen kaltaisiin uusiin uhkiin alueella, joka kärsii jo valmiiksi niukoista luonnonvaroista. Tämä puolestaan ruokkii jännitteitä paimentolaisten ja maanviljelijöiden välillä.

Heikko hallinto on johtanut moni paikoin myös kansalaisten syvään epäluottamukseen ja jopa vihaan maidensa hallituksia kohtaan. Aseelliset ryhmät ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen. Ne houkuttelevat erityisesti nuoria miehiä liittymään riveihinsä lupauksilla aiempaa paremmasta elämästä.

Alueen valtiot ovat vastanneet terrorismiin sotavoimalla. On käynyt kuitenkin selväksi, että aseet eivät voi tuoda pitkäaikaista vakautta. Sen sijaan sotilasoperaatiot ovat ajoittain jopa lisänneet turvattomuuden tunnetta ja saaneet aseelliset ryhmät vain jatkamaan toimintaansa muualla.

Kiireellinen tarve luoda olosuhteet ihmisarvoiselle elämälle

Onkin kasvava tietoisuus siitä, että Sahelin kriisin ratkaiseminen vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Sen keskiössä on oltava ihmisarvoisen elämän takaaminen alueen valtioiden kansalaisille. Osin tämä lähestymistapa näkyy jo avustusohjelmissa, jotka liittävät yhteen humanitäärisen avun, kehitysyhteistyön sekä toimet rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.

Sahelin kriisi ja sen juurisyyt eivät tunne rajoja. Siksi myös kriisin ratkaiseminen edellyttää alueellista yhteistyötä eri valtioiden välillä. Kansalaiset on otettava mukaan tähän yhteistyöhön rapautuneen luottamuksen rakentamiseksi. Yhteiskunnan keskeisille ryhmille on annettava mahdollisuus vuoropuheluun, jotta ne voivat yhdessä löytää ratkaisuja kriisiin ja rakentaa yhteisen vision nykyistä valoisammasta tulevaisuudesta. Näin on esimerkiksi mahdollista vaihtaa kokemuksia paikallistason hyvistä käytännöistä. Yksi tällaisista on naisten ja nuorten sekä uskonnollisten ja perinteisten johtajien rooli rauhanrakentajina.

Samalla voidaan selvittää mahdollisuuksia ryhtyä poliittiseen vuoropuheluun aseellisten ryhmien kanssa niiden toiminnan lopettamiseksi. Tämä vaatii syvällistä ymmärrystä ryhmien johtamisrakenteista sekä siitä, ketkä näitä ryhmiä tukevat ja millä tavoin ne hankkivat rahoitusta ja aseistusta. Tietojen hankkiminen ei onnistu ilman, että valtiot kykenevät voittamaan tärkeimpien yhteiskunnallisten ryhmien luottamuksen ja kuuntelemaan näitä ryhmiä. Tällaisen vuoropuhelun synnyttämä luottamus on edellytys kestävälle rauhalle.

Sahelin vakauttaminen hyödyttäisi sekä Afrikkaa että Eurooppaa

Sahelin rauhoittaminen on monella tapaa myös Euroopan etu, ja se tulisi nähdä mahdollisuutena. Vakaus auttaa Sahelia saavuttamaan inhimillisen ja taloudellisen potentiaalinsa. Tämä hyödyttää niin Afrikkaa kuin Eurooppaakin.

On elintärkeää, että kansainvälinen yhteisö ja EU osana sitä keskittyvät tukemaan Sahelin alueella hyvää hallintoa, kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Konflikteihin on etsittävä rauhanomaisia ratkaisuja vuoropuhelun keinoin. Suomi voi antaa oman, tärkeän panoksensa, koska konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä naisten ja nuorten roolin vahvistaminen niissä ovat sen ulkopolitiikan keskiössä.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa 30.3.