Koti
English
Arabic
Haku
Valikko

Seuraa
meitä

Rauhan rakentamisessa viestinnän on tarjottava visio paremmasta tulevaisuudesta

Julkaistu perjantaina, 19. lokakuuta 2018

Quintin Oliver vei onnistuneesti maaliin Kyllä-kampanjan, joka johti Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen hyväksymiseen kansanäänestyksessä 20 vuotta sitten. Oliver kertoi kokemuksistaan tilaisuudessa, jossa pohdittiin sitä, miten viestintä voisi edesauttaa Ukrainan uudelleenyhdistämistä.

Pohjois-Irlannissa Kyllä-kampanjan viestinnällä oli keskeinen rooli äänestäjien taivuttelemisessa rauhansopimuksen taakse, kertoi Quintin Oliver.

Quintin Oliverin lähtökohdat eivät olleet kummoiset, kun hän alkoi kampanjoida Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen puolesta 1990-luvun lopulla.

”Minulla ei ollut tukijoita tai rahaa. Jouduin ottamaan käyttöön 2- ja 5-vuotiaiden lasteni säästöt. Ryhdyin silti toimeen, koska tiesin, että oikea hetki oli käsillä. Odottava palkinto oli niin suuri, että se voitti riskit.”

Oliver vei onnistuneesti maaliin Kyllä-kampanjan, joka johti Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen hyväksymiseen kansanäänestyksessä vuonna 1998. Rauhansopimus päätti 30 vuotta jatkuneen väkivallan. Sopimuksen hyväksymisestä tuli keväällä kuluneeksi 20 vuotta.

Oliver puhui viestinnän merkityksestä rauhan rakentamisessa syyskuun lopussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

Tilaisuus oli osa National Platform -nimellä kulkevaa keskustelusarjaa, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja sotaa käyvän maan uudelleenyhdistämiseksi. National Platform tuo yhteen muun muassa Ukrainan hallituksen ministereitä, kansanedustajia, paikallisviranomaisia, diplomaatteja ja asiantuntijoita keskustelemaan eri aihepiireistä. Ulkomaiset asiantuntijat tuovat keskusteluun kansainvälisiä kokemuksia rauhan rakentamisesta. CMI on yksi kuukausittain pidettävien keskustelutilaisuuksien järjestäjistä.

Keskustelutilaisuudet ovat saaneet laajaa näkyvyyttä Ukrainan mediassa. Vastaavat keskustelutilaisuudet, jotka eivät ole tietyn poliittisen tahon järjestämiä ja jotka tuovat yhteen laajan joukon eri asiantuntijoita, ovat Ukrainassa harvinaisia.

Tämänkertaisen tilaisuuden pontimena oli se, että Ukrainan hallitus on vastikään hyväksynyt viestintästrategian, jonka tarkoituksena on edesauttaa Donbassin alueen uudelleenyhdistämistä muuhun Ukrainaan.

Ukrainan apulaisviestintäministeri Emine Dzhaparova korosti, että hallituksen tuoreen strategian päätavoitteena on saada alueet, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa, saman tiedon piiriin kuin muukin maa.

Viestintä käänsi 15 000 sanan rauhansopimuksen kansan kielelle

Pohjois-Irlannissa Kyllä-kampanjan viestinnällä oli keskeinen rooli äänestäjien taivuttelemisessa rauhansopimuksen taakse. Kampanjat lähtökohdat eivät olleet helpot. Moni äänestäjistä suhtautui epäillen poliitikkoihin, joiden he kokivat puhuvan paljon, mutta tekevän vähän. Väkivallan myrkyttämä ilmapiiri vaikeutti vuoropuhelua eri ryhmien välillä.

Oliverin mukaan kampanjassa olikin keskeistä kääntää rauhansopimus tavallisten ihmisten kielelle niin, että he ymmärsivät, miten se hyödytti heitä. Hän muistutti, että rauhansopimus oli 15 000 sanan oikeudellinen asiakirja, jonka poliitikot, juristit ja virkamiehet olivat laatineet.

”On selvää, että tavalliset ihmiset eivät ymmärtäneet sen sisältöä. Siksi meidän tehtävämme Kyllä-kampanjassa oli pelkistää se ajatuksiksi ja symboleiksi.”

Kampanjan symboliksi valittiin yksisuuntaisen tien liikennemerkki, jossa nuoli osoittaa eteenpäin. Oli myös näytettävä, mitä tapahtuu, jos ihmiset äänestävät ei. Tätä symboloi umpikujan liikennemerkki.

”Viestinnässä kyse ei siis ollut kahdesta pukumiehestä, jotka olisivat kertoneet: tämä on hyvä asia, teidän täytyy äänestää sen puolesta.”

Oppositiota edustava kansanedustaja Oleksi Ryabtshin sanoi, että hallituksen viesti paremmasta tulevaisuudesta ei ole uskottava, jos tiet ovat surkeassa kunnossa hallituksen hallitsemilla alueilla.

Kaikki lähtee tavoitteen kirkastamisesta

Oliver on pitkän linjan kampanjoija ja viestinnän tekijä. Hän antoi kuulijoille 10 konkreettista neuvoa tehokkaaseen viestintään, ja korosti erityisesti kolmea asiaa.

Ensinnäkin kaikki lähtee viestinnän tavoitteen kirkastamisesta.

”Tästä huolehtiminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta törmään ainakin itse liian usein viestintään, josta en saa selvää, minkä puolesta se kehottaa toimimaan.”

Toiseksi Oliver painotti, että hyvän viestinnän pitää perustua faktatietoon. Mikä on kansan pulssi erilaisen todistusaineiston valossa? Viestintää tehdään liian uskomusten varassa, Oliver sanoi. Hänen mukaan esimerkiksi kansanäänestyksistä järjestettävissä kampanjoissa on tavallista yrittää tavoitella niitä äänestäjiä, jotka kampanjoijat tuntevat – mutta ei niitä, joita he eivät tunne, mutta joilla on ratkaiseva merkitys äänetyksen lopputuloksen kannalta.

Kolmanneksi kannattaa Oliverin mukaan pohtia, minkälaisen vision tulevaisuudesta viestintä tarjoaa.

”On helppo sanoa, että haluamme nykyistä parempaa tulevaisuutta. Mutta mistä tämä tulevaisuus rakentuu?”

Oliverin mukaan tulevaisuuteen katsominen on tärkeää konfliktin keskellä elävien ihmisten ajattelumallien muuttamiseksi.

”On puhuttava tulevaisuudesta menneisyyden sijaan. On liian helppo jäädä rypemään menneeseen, koska konfliktit aiheuttavat aina tuskaa ja tuhoa.”

Oliver puhui paljon myös sen tärkeydestä, että yhteiskunnan eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin. Hän muistutti, että Pohjois-Irlannin konfliktissa poliittista keskustelua hallitsivat ääripäät: yhtäällä olivat tasavaltalaiset, jotka halusivat Pohjois-Irlannin yhdistyvän Irlannin tasavaltaan; toisaalla olivat unionistit ja lojalistit, jotka halusivat Pohjois-Irlannin pysyvän osana Iso-Britanniaa. Kumpikaan ryhmä ei kyennyt voittamaan toista sotilaallisesti.

Näiden ääripäiden välillä oli suuri joukko tavallisia ihmisiä, jotka eivät olleet yhtä jakautuneita. Moni heistä halusi ennen kaikkea aiempaa paremman tulevaisuuden itselleen ja lapsilleen. Siksi tavallisilla ihmisillä oli tärkeä rooli myös Kyllä-kampanjassa.

Naiset olivat omissa yhteisöissään keskeinen kokoava voima.

”Naisten rooli oli kriittinen Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa. Ja sitä sen on oltava myös muissa konflikteissa”, Oliver sanoi.

Keskustelutilaisuudet ovat saaneet laajaa näkyvyyttä Ukrainan mediassa.

Asiantuntija: Henkilökohtaisen viestinnän on oltava keskeisessä asemassa

Oliver esitys synnytti vilkkaan keskustelun siitä, miten viestintä voisi parhaalla mahdollisessa tavalla auttaa Ukrainan uudelleenyhdistämisessä.

Ukrainan apulaisviestintäministeri Emine Dzhaparova korosti, että hallituksen tuoreen strategian päätavoitteena on saada alueet, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa, saman tiedon piiriin kuin muukin maa. Keskeisenä välineenä tässä on Ukrainan kansallisten televisiokanavien näkyvyyden parantaminen Donetskin ja Luhanskin alueilla. Strategian tavoitteena on myös luoda järjestelmä räätälöityjen viestintäsisältöjen tuottamiseksi alueiden asukkaille.

Dzhaparova sanoi, että alueiden asukkaat saavat suurimman osan tiedostaan Venäjän vaikutuspiirissä olevista paikallisista medioista. Dzhaparovan mukaan uutisointia leimaa kielteinen näkemys Ukrainan politiikasta. Ukrainan Median ja viestinnän instituutin johtaja Diana Dytsuk peräänkuulutti hallitukselta keinoja edistää riippumattoman median asemaa alueella.

Moni puhujista korosti viestinnän merkitystä ihmisten luottamuksen voittamisessa. Oppositiota edustava kansanedustaja Oleksi Ryabtshin sanoi, että hallituksen viesti paremmasta tulevaisuudesta ei ole uskottava, jos tiet ovat surkeassa kunnossa hallituksen hallitsemilla alueilla.

Ylhäältä alaspäin tapahtuvan viestinnän sijaan pitäisi keskittyä henkilökohtaiseen viestintään, korosti Dytsuk, joka kertoi liikkuneensa alueella paljon vastikään. Yksi syy tähän on hänen mukaansa se, että alueen asukkaat eivät luota politiikkaan tai poliitikkoihin.

Antti Ämmälä/CMI